Viime viikolla uutisoitiin hätkähdyttävästä tieteellisestä läpimurrosta: sian sydän onnistuttiin siirtämään ensimmäistä kertaa elävään ihmiseen Yhdysvalloissa. Tapauksella on potentiaalia mullistaa kirurgista hoitoa, lyhentää elinsiirtojonoja ja säästää ihmishenkiä. Aiemmin vastaava ei ole ollut lääketieteellisesti mahdollista, vaikka ihmisen ja sian elimistöt ovat lähellä toisiaan, sillä ihmisen keho on hylkinyt sian geenejä. Geenimuuntelun avulla siasta on saatu jalostettua sopiva elinluovuttaja.
Vaikka lääketieteen näkökulmasta leikkaus on saatu päätökseen, sian sydämen sosiaalinen matka on vasta alussa. Elinsiirtoihin nimittäin liittyy paljon sosiaalista painolastia, jonka on huomattu vaikuttavan siirteen vastaanottajan ja luovuttajan (tai hänen läheistensä) väliseen suhteeseen. Tämän vuoksi luovuttajan henkilöllisyys pyritään yleensä salaamaan siirteen vastaanottajalta.
Aihetta tutkineen antropologi Ray Abrahamsin mukaan elinsiirtojen on huomattu voimistavan tunnesiteitä entuudestaan toisensa tuntevien osapuolten välillä ja synnyttävän sukulaisuuden sekä kiitollisuuden kokemusta tuntemattomia kohtaan. Parhaimmillaan elinsiirrot voivat johtaa elinikäiseen ystävyyteen, mutta ne saattavat myös aiheuttaa ennakoimatonta kitkaa sosiaalisissa suhteissa.
Lisäksi elinsiirtojen on huomattu muokkaavan vastaanottajan käsitystä itsestään. Vastaanottajat esimerkiksi käyttävät erilaisia tekniikoita sulauttaakseen alunperin keholle vieraan elimen osaksi minuuttaan. Yhdysvalloissa elinsiirtopotilaita tutkinut antropologi Lesley Sharp toteaa sulauttamisen lieventävän ristiriitaa, joka syntyy erityisesti kuolleelta tai eläimeltä saadun siirteen hyväksymisessä.
Siitä huolimatta, että hoitohenkilökunta kannustaa vastaanottajaa ajattelemaan uutta elintä pelkkänä kehon varaosana, Sharp kertoo osan vastaanottajista suhtautuvan siirteeseen ennemminkin luovuttajan persoonan jatkeena. Tällöin vastaanottaja myös todennäköisemmin tuntee sukulaisuutta elinluovuttajaa kohtaan ja tulkitsee muutokset kehossaan tai käytöksessään luovuttajalta elimen mukana siirtyneistä ominaisuuksista johtuviksi.
Sian sydämen tapauksessa oman kysymyksensä herättää luovuttajan ei-inhimillinen tausta, joka elinsiirron myötä liittyy osaksi inhimillisiä sosiaalisia verkostoja vastaanottajan pyrkiessä luomaan suhdetta uuteen elimeensä sulauttaakseen sen osaksi minuuttaan. Tästä näkökulmasta on kiinnostavaa pohtia minkälaisen aseman sika saa sydänsiirtoleikkauksessa, joka ylittää ihmisen ja eläimen välisen kehollisen rajapinnan.
Antropologia tuntee esimerkkejä, joissa eläimiin yhdistetään sukulaisuutta muistuttavia suhteita, joten elinsiirtopotilaalle kehittyvä syvä kiintymys sikoja kohtaan ei olisi ennenkuulumatonta. Toisaalta vastaanottaja saattaa kokea muuttuvansa itsekin joiltain ominaisuuksiltaan luovuttajan kaltaiseksi. Tämän vaihtoehdon olemassaolon tunnisti myös sialta sydämen saanut potilas, joka New York Timesin mukaan vitsaili kirurgin ehdotuksen kuultuaan: “No, alanko minä sitten röhkiä?”
Sosiaalisten vaikutusten lisäksi sydänleikkauksella on edelleen lääketieteellisiä haasteita selätettävänä. Voi olla, että historiallisesta elinsiirrosta seuraa vielä komplikaatioita koekaniinina toimineelle potilaalle. Aika näyttää, päättyykö kokeilu lopulta hänen sydämensä särkymiseen – joko kuvainnollisesti tai kirjaimellisesti.
Lukemista
Charlotte Ikels, 2013: The Anthropology of Organ Transplantation. Annual Review of Anthropology 42.
Lesley A. Sharp, 1995: Organ Transplantation as a Transformative Experience: Anthropological Insights into the Restructuring of the Self. Medical Anthropology Quarterly 9:3.
Lesley A. Sharp, 2011: Imagining Transpecies Kinship in Xenotransplantation. SITES: New Series 8:1.
Ray Abrahams, 1990: Plus ça change, plus c’est la même chose? The Australian Journal of Anthropology 1:2.
Helsingin Sanomat 2022: Lääketieteen läpimurto: ihmiselle asennettiin ensimmäistä kertaa sian sydän Yhdysvalloissa
New York Times 2022: In a First, Man Receives a Heart From a Genetically Altered Pig.
Yle 2022: Yhdysvalloissa mies sai sian sydämen kokeellisessa elinsiirrossa.
