Sian sydän sykkii tieteelle

Viime viikolla uuti­soi­tiin hät­käh­dyt­tä­väs­tä tie­teel­li­ses­tä läpi­mur­ros­ta: sian sydän onnis­tut­tiin siir­tä­mään ensim­mäis­tä kertaa elävään ihmiseen Yhdysvalloissa. Tapauksella on poten­ti­aa­lia mullistaa kirur­gis­ta hoitoa, lyhentää elin­siir­to­jo­no­ja ja säästää ihmis­hen­kiä. Aiemmin vastaava ei ole ollut lää­ke­tie­teel­li­ses­ti mah­dol­lis­ta, vaikka ihmisen ja sian elimistöt ovat lähellä toisiaan, sillä ihmisen keho on hylkinyt sian geenejä. Geenimuuntelun avulla siasta on saatu jalos­tet­tua sopiva elinluovuttaja.

Vaikka lää­ke­tie­teen näkö­kul­mas­ta leikkaus on saatu pää­tök­seen, sian sydämen sosi­aa­li­nen matka on vasta alussa. Elinsiirtoihin nimittäin liittyy paljon sosi­aa­lis­ta pai­no­las­tia, jonka on huomattu vai­kut­ta­van siirteen vas­taa­not­ta­jan ja luo­vut­ta­jan (tai hänen läheis­ten­sä) väliseen suh­tee­seen. Tämän vuoksi luo­vut­ta­jan hen­ki­löl­li­syys pyritään yleensä salaamaan siirteen vastaanottajalta.

Aihetta tutkineen ant­ro­po­lo­gi Ray Abrahamsin mukaan elin­siir­to­jen on huomattu voi­mis­ta­van tun­ne­si­tei­tä entuu­des­taan toisensa tuntevien osa­puol­ten välillä ja syn­nyt­tä­vän suku­lai­suu­den sekä kii­tol­li­suu­den kokemusta tun­te­mat­to­mia kohtaan. Parhaimmillaan elin­siir­rot voivat johtaa eli­ni­käi­seen ystä­vyy­teen, mutta ne saattavat myös aiheuttaa enna­koi­ma­ton­ta kitkaa sosi­aa­li­sis­sa suhteissa.

Lisäksi elin­siir­to­jen on huomattu muok­kaa­van vas­taa­not­ta­jan käsitystä itsestään. Vastaanottajat esi­mer­kik­si käyttävät erilaisia tek­nii­koi­ta sulaut­taak­seen alunperin keholle vieraan elimen osaksi minuut­taan. Yhdysvalloissa elin­siir­to­po­ti­lai­ta tutkinut ant­ro­po­lo­gi Lesley Sharp toteaa sulaut­ta­mi­sen lie­ven­tä­vän ris­ti­rii­taa, joka syntyy eri­tyi­ses­ti kuol­leel­ta tai eläimeltä saadun siirteen hyväksymisessä.

Siitä huo­li­mat­ta, että hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta kannustaa vas­taa­not­ta­jaa ajat­te­le­maan uutta elintä pelkkänä kehon varaosana, Sharp kertoo osan vas­taa­not­ta­jis­ta suh­tau­tu­van siir­tee­seen ennem­min­kin luo­vut­ta­jan persoonan jatkeena. Tällöin vas­taa­not­ta­ja myös toden­nä­köi­sem­min tuntee suku­lai­suut­ta elin­luo­vut­ta­jaa kohtaan ja tulkitsee muutokset kehossaan tai käy­tök­ses­sään luo­vut­ta­jal­ta elimen mukana siir­ty­neis­tä omi­nai­suuk­sis­ta johtuviksi.

Sian sydämen tapauk­ses­sa oman kysy­myk­sen­sä herättää luo­vut­ta­jan ei-inhi­mil­li­nen tausta, joka elin­siir­ron myötä liittyy osaksi inhi­mil­li­siä sosi­aa­li­sia ver­kos­to­ja vas­taa­not­ta­jan pyrkiessä luomaan suhdetta uuteen elimeensä sulaut­taak­seen sen osaksi minuut­taan. Tästä näkö­kul­mas­ta on kiin­nos­ta­vaa pohtia min­kä­lai­sen aseman sika saa sydän­siir­to­leik­kauk­ses­sa, joka ylittää ihmisen ja eläimen välisen kehol­li­sen rajapinnan.

Antropologia tuntee esi­merk­ke­jä, joissa eläimiin yhdis­te­tään suku­lai­suut­ta muis­tut­ta­via suhteita, joten elin­siir­to­po­ti­laal­le kehittyvä syvä kiintymys sikoja kohtaan ei olisi ennen­kuu­lu­ma­ton­ta. Toisaalta vas­taa­not­ta­ja saattaa kokea muut­tu­van­sa itsekin joiltain omi­nai­suuk­sil­taan luo­vut­ta­jan kal­tai­sek­si. Tämän vaih­toeh­don ole­mas­sao­lon tunnisti myös sialta sydämen saanut potilas, joka New York Timesin mukaan vitsaili kirurgin ehdo­tuk­sen kuultuaan: “No, alanko minä sitten röhkiä?”

Sosiaalisten vai­ku­tus­ten lisäksi sydän­leik­kauk­sel­la on edelleen lää­ke­tie­teel­li­siä haasteita selä­tet­tä­vä­nä. Voi olla, että his­to­rial­li­ses­ta elin­siir­ros­ta seuraa vielä kompli­kaa­tioi­ta koe­ka­nii­ni­na toi­mi­neel­le poti­laal­le. Aika näyttää, päättyykö kokeilu lopulta hänen sydämensä sär­ky­mi­seen – joko kuvain­nol­li­ses­ti tai kirjaimellisesti.

Charlotte Ikels, 2013: The Anthropology of Organ Transplantation. Annual Review of Anthropology 42.

Lesley A. Sharp, 1995: Organ Transplantation as a Transformative Experience: Anthropological Insights into the Restructuring of the Self. Medical Anthropology Quarterly 9:3.

Lesley A. Sharp, 2011: Imagining Transpecies Kinship in Xenotransplantation. SITES: New Series 8:1.

Ray Abrahams, 1990: Plus ça change, plus c’est la même chose? The Australian Journal of Anthropology 1:2.

Helsingin Sanomat 2022: Lääketieteen läpi­murto: ihmiselle asen­net­tiin ensim­mäis­tä kertaa sian sydän Yhdysvalloissa

New York Times 2022: In a First, Man Receives a Heart From a Genetically Altered Pig.

Yle 2022: Yhdysvalloissa mies sai sian sydämen kokeel­li­ses­sa elin­siir­ros­sa.

Yle 2022: Sian sydämen siirto ihmiselle on pitkän tut­ki­muk­sen tulos – eläimiltä siirretyt elimet voivat yleistyä ihmisen varaosina.

Kirjoittaja

Niina Ahola (VTM) on terveyden ja hyvinvoinnin tutkimukseen perehtynyt antropologi. Hän on AntroBlogin työelämäosion perustaja ja entinen toimituskoordinaattori. Niinaa kiinnostavat seksuaaliterveyskysymykset, terveydenhoitoon liittyvät salaliittoteoriat ja epävarmuuden tutkimus itäisessä Afrikassa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN