Uusi podcast-sarja starttaa pohtimalla elämää tavarapaljouden keskellä

Tavarat vai­kut­ta­vat monin tavoin arkeemme. Ne suju­voit­ta­vat elämää, edustavat arvojamme, ovat luksusta ja vält­tä­mät­tö­myyk­siä. Mutta miten tavaran runsaus rakentaa suh­det­tam­me tavaraan? Suomen Antropologisen Seuran oman podcast-sarjan, Antropodin, ensim­mäi­ses­sä jaksossa pohditaan elämää tava­ra­pal­jou­den keskellä.

Elo tava­ra­pal­jou­den keskellä voi totuttaa valin­nan­va­raan, mutta myös hou­ku­tel­la toimimaan toisin, jolloin mini­ma­lis­mis­ta voi tulla luksusta. Miten omai­suu­den kar­si­mi­nen voi olla elämäntapamuutos?

Asiantuntijoina ovat mini­ma­lis­ti, kir­jai­li­ja-bloggaaja Teemu Kunto ja muun muassa Aalto-yli­opis­tos­sa luksusta tutkiva talous­so­sio­lo­gian dosentti Linda Turunen. Toimittaja: Meri Parkkinen.

Mikä Antropodi?

Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toi­mit­ta­ma podcast-sarja, jota jul­kais­taan yhteis­työs­sä AntroBlogin kanssa. Sarja käsit­te­lee ajan­koh­tai­sia ja ajattomia ant­ro­po­lo­gi­sia aiheita, kuten tuoreita tut­ki­muk­sia, yhteis­kun­nal­li­sia ja kult­tuu­ri­sia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. 

Kaikenlaiset kult­tuu­ri­set ilmiöt, ihmis­kä­si­tyk­set, maa­il­man­ku­vat ja yhtei­söl­li­set muo­dos­tel­mat kiin­nos­ta­vat meitä, ruo­hon­juu­ri­ta­sol­ta kor­keuk­siin, oikealta vasem­mal­le, elä­väi­ses­tä empi­rias­ta totiseen teoriaan, supi-Suomessa tai kaukana maailmalla. 

Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensim­mäi­se­nä tiistaina. Toisinaan saatamme julkaista lisäksi erikoisjaksoja. 

Antropodin toimituskunta

Jukka Jouhki on Antropodin vastaava toi­mit­ta­ja. Hän on Suomen Antropologisen Seuran puheen­joh­ta­ja ja yli­opis­ton­opet­ta­ja Turun yli­opis­ton kult­tuu­rien tut­ki­muk­sen ohjel­mas­sa. Niin ant­ro­po­lo­gias­sa kuin Antropodissakin häntä kiin­nos­taa yleinen ihmi­syy­den ihmettely.

Kaisa Nissi on Jyväskylän kas­vat­ta­ma, teat­te­ri­taus­tai­nen kult­tuu­riant­ro­po­lo­gi. Hän työs­ken­te­lee nykyään ter­vey­den­huol­toa­lan kentällä ja valmistuu kohta trau­map­sy­ko­te­ra­peu­tik­si. Erityisinä osaa­mi­sa­luei­na ovat kulttuuri ja (mielen)terveys, yli­su­ku­pol­vi­suus ja uskonto. Kaikkihan se kiin­nos­taa: ihminen ja sen kum­mal­li­suu­det ─ ja huono huumori.

Arttu Närhi on ant­ro­po­lo­gia­taus­tai­nen vies­tin­nän ammat­ti­lai­nen. Kirjoittaminen ja kulttuuri ovat olleet lähellä hänen sydäntään pienestä pitäen, mikä johti ihmis­tie­tei­den pariin yli­opis­tos­sa. Työssään hän käyt­tää­kin opittuja mene­tel­miä aktii­vi­ses­ti ja on erityisen kiin­nos­tu­nut ant­ro­po­lo­gian mah­dol­li­suuk­sis­ta lii­ke­toi­min­nan kehit­tä­mi­sen kannalta. Vapaa-ajalla eläimet, las­ket­te­lu, pyöräily, ja sci-fi kir­jal­li­suus ovat vahvasti läsnä.

Meri Parkkinen on vapaa toi­mit­ta­ja ja valtio­tieteiden maisteri sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gias­ta. Hän innostuu ilmiöiden tar­kas­te­lus­ta ja ihmisten haastattelemisesta.

Anni Rastas on viittä vaille valmis ant­ro­po­lo­gian maisteri Helsingin yli­opis­tos­ta. Antropologian Anni löysi Aberdeenin yli­opis­tos­sa opis­kel­les­saan ja hyppäsi silloin vielä tun­te­mat­to­mal­le, mutta täysin oikealle, alalle pää edellä. Erityisesti Anni innostuu ympäristö‑, kolo­nia­lis­mi- ja queer-teemoihin liit­ty­vis­tä aiheista sekä doku­men­taa­ri­ses­ta elo­ku­vas­ta, mutta toteaa ettei tylsiä aiheita tai ilmiöitä maa­il­mas­sa olekaan!

Venla Sunikka on sosi­aa­liant­ro­po­lo­gian mais­te­rio­pis­ke­li­ja Tukholman yli­opis­tos­sa, mutta tutkinnon aikana hän on suo­rit­ta­nut opin­to­jaan Ruotsin lisäksi Espanjassa, Kiinassa ja Itävallassa. Kingstonissa, Jamaikalla vietetyn kent­tä­työn päät­teek­si Venla kirjoitti kan­di­tut­kiel­man­sa jamai­ka­lais­ten nais­tans­si­joi­den toi­mi­juu­des­ta dancehall-tanssissa. Tällä hetkellä hän vii­meis­te­lee pro gradu ‑tut­kiel­maan­sa susista ja ihmisistä kysyen, kuinka ihmiset oppivat tuntemaan ja tietämään sudet Suomessa.

Anni Toivanen on Helsingin yli­opis­ton sosi­aa­liant­ro­po­lo­gian mais­te­rio­pis­ke­li­ja, jota kiin­nos­ta­vat muun muassa tieteen ja tek­no­lo­gian tutkimus, ihmisen ja ympä­ris­tön välinen suhde, osal­li­suus ja moni­la­ji­nen ant­ro­po­lo­gia. Anni työs­ken­te­lee osal­lis­tu­van pää­tök­sen­teon han­ke­suun­nit­te­li­ja­na Vaasan kau­pun­gil­la ja kir­joit­taa pro gradu ‑tut­kiel­maan­sa solu­maa­ta­lou­des­ta. Hänen lem­pi­ruo­kaan­sa on peru­lai­nen ceviche.

Podcastin musiikin on tehnyt Tuomas Vesa.

Kirjoittaja

Suomen Antropologinen Seura on vuonna 1975 perustettu tieteellinen seura. Seura tukee antropologian tutkimusalaa ja siihen läheisesti liittyviä tutkimushankkeita.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Miten puut kietoutuvat osaksi arkeamme tänä päivänä? Antropologi Kaisa Vainio kertoo ihmisten ja yksittäisen puiden välisiin suhteisiin kohdistuvasta tutkimuksestaan ja Suomen Metsämuseo Luston amanuenssi Tuomas Juva valottaa suomalaisten monipuolista metsähistoriaa.