Siirry suoraan sisältöön

Israel-Palestiinan apartheidissa on kyse kolonialismista

Viime viikolla julkaistu ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin kohua herättänyt raportti toteaa Israelin valtion syyllistyneen apartheidin rikokseen. Apartheid on Etelä-Afrikan rotuerotteluhallinnosta kumpuava afrikaansin kielen sana, joka on sittemmin määritelty kansainvälisen lain puitteissa rikokseksi ihmisyyttä vastaan. 

Kansainvälisessä laissa apartheid tarkoittaa järjestelmää, jossa yksi “rodullinen” ryhmä alistaa ja sortaa toista institutionaalisesti ja järjestelmällisesti. Amnesty on aiemmin arvioinut Myanmarin syyllistyneen apartheidiin islaminuskoista rohingya-kansaa kohtaan. 

Amnestyn raportti seurasi esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchia, joka raportoi vastaavat johtopäätöksensä 2021. Myös merkittävät israelilaiset ihmisoikeusjärjestöt B’tselem ja Yesh Din ovat arvioineet Israelin syyllistyvän apartheidiin. 

Amnestyn raportti tarkastelee koko historiallisen Palestiinan aluetta. Se toteaa palestiinalaisten elävän apartheidin kohteina Länsirannalla, Gazassa, maanpaossa sekä Israelin valtion kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä. 

Apartheid on oikeudellisen termin lisäksi eletty todellisuus, joka liittyy historiallisesti siirtomaavaltaan. Asuttajakolonialismia tutkineen antropologi Ghassan Hagen mukaan kaikki asuttajakolonialistiset valtiot ovat taipuvaisia tuottamaan yhden valtiollisen tilan puitteissa erilliset maailmat uudisasukkaille ja alkuperäisväestölle. Apartheidissa on Hagen mukaan pohjimmiltaan kyse kolonialistisesta valtasuhteesta, joka näkyy käytännössä rotuerotteluna. 

Israelin ja Etelä-Afrikan tapauksessa tämä ero tuotetaan myös muodollisesti lainsäädännön ja tilallisen erottelun avulla. Länsirannan muusta historiallisen Palestiinan alueesta erottava muuri ja vain rajattuun liikkumisvapauteen oikeuttavat henkilöllisyystodistukset ovat keinoja, joilla tätä erottelua toteutetaan. 

Palestiinalaiset ovat jo vuosikymmeniä kertoneet kokemansa sorron juontuvan apartheid-hallinnosta ja kolonialismista, mutta heitä ei ole juuri kuunneltu. Esimerkiksi yhteiskuntatieteisiin voimakkaasti vaikuttanut palestiinalais-amerikkalainen kirjallisuudentutkija Edward Said argumentoi toistuvasti Israelin syyllistyvän apartheidiin. 

Amnestyn raportin tiimoilta monet palestiinalaiset ovat painottaneet tarvetta ymmärtää apartheid osana siirtomaavaltaa. Tutkija Yara Hawari toteaa kansainväliseen lakiin ja ihmisoikeusperiaatteeseen nojautuvan tulkinnan kaipaavan tuekseen kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä alueen historiasta ja nykyhetkestä. Hawarin mukaan keskeistä on ratkaisujen hakeminen siirtomaavallan rakenteiden purkamisen, eli dekolonisaation, kautta.

Valtiollisia toimia odotellessa apartheidia vastustava kansainvälinen palestiinalaisjohtoinen boikottiliike jatkaa nousuaan. Etelä-Afrikan rotuerottelun vastaisessa kamppailussa kansainväliset boikotit olivat merkittävässä roolissa. Monet eteläafrikkalaiset apartheidin vastustajat kuten edesmennyt arkkipiispa Desmond Tutu ovatkin julistaneet tukensa palestiinalaisten liikkeelle.

Myös Helsingissä on vireillä valtuustoaloite siirtokunnista hyötyvien yritysten sulkemiseksi ulos julkisista hankinnoista. Eduskuntaan on jätetty lakialoite miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kieltämiseksi. Samalla boikottiliike jatkanee laajentumistaan Suomen kansalaisyhteiskunnassa.

Lukemista

Ihmisoikeusjärjestöjen raportteja

  1. Amnesty International. Israel’s apartheid against Palestinians: Cruel system of domination and crime against humanity. 2022.
  2. Human Rights Watch. Israel’s Apartheid: A threshold crossed. 2021. Melbourne University Press.
  3. B’tselem. A regime of Jewish supremacy from the Jordan River to the Mediterranean Sea: This is apartheid. 2021.
  4. Yesh Din. The Occupation of the West Bank and the Crime of Apartheid: Legal Opinion. 2021

 

Tutkimuskirjallisuutta

  1. Hage, Ghassan. Alter-politics: Critical anthropology and the radical imagination. 2015, 
  2. Khalidi, Rashid. The Hundred Years’ War on Palestine: A History of Settler Colonialism and Resistance, 1917–2017. Metropolitan Books, 2020.
  3. Said, Edward. The Question of Palestine Penguin Random House 1992
  4. Sa’di, Ahmad H., ja Lila Abu-Lughod, eds. Nakba: Palestine, 1948, and the claims of memory. Columbia University Press, 2007.
Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

Samuli Lähteenaho

Samuli Lähteenaho on valtiotieteiden maisteri ja tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa. Samulia kiinnostavat muun muassa tilaan, paikkaan ja sijaintiin liittyvät kysymykset Lähi-idässä, erityisesti Levantin alueella.Katso kirjoittajan artikkelit

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *