Isänmaalliset laulut Ukrainan somesodassa

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, isän­maal­li­sis­ta lauluista tuli somesodan aseita video­pal­ve­lu YouTubessa. Niiden avulla pyydetään ja osoi­te­taan tukea Ukrainan sota­pon­nis­te­luil­le sekä käsi­tel­lään sodan aiheut­ta­mia tunteita. 

Rockyhtye BoomBox oli kier­tu­eel­la Yhdysvalloissa, kun sen kotimaa Ukraina joutui Venäjän hyök­käyk­sen kohteeksi. Laulaja Andriy Khlyvnyuk palasi heti kotiin puo­lus­ta­maan sotaan jou­tu­nut­ta koti­maa­taan. Muutama päivä myöhemmin hän julkaisi kuva­pal­ve­lu Instagramissa videon, jossa hän laulaa soti­las­pu­vus­sa ukrai­na­lais­ta isän­maal­lis­ta laulua nimeltä Oy u luzi chervona kalyna (й у лузі червона калина), suomeksi kuta­kuin­kin Punainen koi­ran­hei­si­puu niityllä

Muutamassa viikossa punainen koi­ran­hei­si­puu tuli tutuksi myös video­pal­ve­lun YouTuben seu­raa­jil­le. Ensin ete­lä­afrik­ka­lai­nen The Kiffness yhdisti Khlyvnyukin lauluun säes­tyk­sen ja harmoniat. Sitten alku­pe­räi­nen lau­lu­vi­deo lähti elämään omaa elämäänsä eri­lai­si­na sovi­tuk­si­na. Luultavasti nimek­käim­mäs­tä niistä vastasi Pink Floyd, jonka versio Hey Hey rise up sai nimensä ker­to­sä­keen englan­nin­kie­li­ses­tä käännöksestä.

Lauluvideoiden tarkoitus on osoittaa tukea ukrai­na­lai­sil­le ja kerätä rahaa huma­ni­tää­ri­seen apuun sota-alueella. Hey hey rise up ‑videota on kolmessa viikossa katsottu 8,6 miljoonaa kertaa, ja kom­ment­te­ja siihen on kertynyt lähes 30 000.

Musiikki on tehokas politiikan väline

Kun Venäjä hyökkäsi hel­mi­kuus­sa 2022 Ukrainaan, alkoi inter­ne­tis­sä ennen­nä­ke­mä­tön somesota. Somesodalla tarkoitan sotaan liittyvää vies­tin­tää sosi­aa­li­ses­sa mediassa. Ukrainan val­tion­joh­to on hyö­dyn­tä­nyt sosi­aa­lis­ta mediaa tai­ta­vas­ti, mutta some­so­taan ovat osal­lis­tu­neet myös taval­li­set ihmiset niin Ukrainassa kuin ulkomaillakin. 

Ukrainan pre­si­dent­ti Volodymyr Zelenskyi on esiin­ty­nyt sään­nöl­li­ses­ti eri some­ka­na­vis­sa. Epäviralliset toimijat ovat muun muassa laatineet ja levit­tä­neet meemejä, joissa pilkataan Venäjää ja vaaditaan län­si­mail­ta toimia Ukrainan aut­ta­mi­sek­si. Esimerkiksi Twitter-tili Ukrainian Memes Forces (@uamemesforces) tuottaa päi­vit­täin tällaista materiaalia.

Olen tutkinut suo­ma­lais­ten isän­maal­lis­ten laulujen his­to­ria­po­liit­tis­ta käyttöä etenkin YouTube-pal­ve­lus­sa. Historiapolitiikalla tar­koi­te­taan men­nei­syy­den tapah­tu­mien hyö­dyn­tä­mis­tä nyky­päi­vän poliit­tis­ten pää­mää­rien edis­tä­mi­sek­si. Venäjän hyök­käyk­sen alettua löysin itseni selaa­mas­ta YouTubessa ukrai­na­lai­sis­ta isän­maal­li­sis­ta lauluista tehtyjä videoita saa­dak­se­ni selville, millaisia mer­ki­tyk­siä ne saavat sodan aikana. Tämä kirjoitus perustuu havain­toi­hin, joita olen videoista tehnyt.

Musiikki on tehokas väline poliit­tis­ten iden­ti­teet­tien raken­ta­mi­ses­sa ja vah­vis­ta­mi­ses­sa. Esimerkiksi poliit­tis­ten ja uskon­nol­lis­ten ääri­ryh­mien musiikkia tutkinut Jonathan Pieslak on esittänyt, että ääri­liik­keil­le musiikki on sisään­heit­to­tuo­te. Potentiaaliset kan­nat­ta­jat kuun­te­le­vat ensin musiikkia ja omaksuvat siinä samalla poliit­ti­sen ideo­lo­gian. Viime vuosina YouTuben kal­tais­ten inter­net­pal­ve­lui­den mah­dol­li­suuk­sia ovat hyö­dyn­tä­neet ääri­liik­kei­den lisäksi myös val­tiol­li­set toimijat.

Musiikin välit­tä­mä­nä kult­tuu­ri­pe­rin­tö kulkeutuu myös vuo­si­kym­men­ten ja jopa vuo­si­sa­to­jen päähän. Esimerkiksi Suomen sisäl­lis­so­dan aikaisia kuplet­ti­lau­lu­ja, eli sota­ta­pah­tu­mia hir­te­his­hu­mo­ris­ti­ses­ti kuvaavia lauluja, hyö­dyn­ne­tään YouTubessa edelleen aktii­vi­ses­ti esi­mer­kik­si nyky­päi­vän oikeis­to­po­li­tii­kan edistämiseen.

Vakavat nuoret naiset ja marssivat osastot

Kiovan met­ro­tun­ne­leis­sa kuva­tuis­sa YouTube-videoissa Oy u luzi chervona kalynan avulla nos­ta­te­taan tunnelmaa. Myös muun muassa ukrai­na­lai­set laulajat Eileen ja NAVKA ovat esit­tä­neet omat tul­kin­tan­sa kappaleesta. 

Videoilla laulavat kan­sal­lis­pu­vun kir­jail­tui­hin paitoihin pukeu­tu­neet nuoret naiset. Perinteisten ukrai­na­lais­ten laulujen lisäksi vakavat nuoret naiset laulavat muun muassa ukrai­nan­kie­lis­tä versiota Bella ciaosta. Bella ciao on alun perin ita­lia­lai­sen työ­väen­liik­keen laulu, jonka nykyisin tunnetuin versio syntyi toisen maa­il­man­so­dan aikana vas­ta­rin­ta­liik­keen käyttöön. 

Ukrainan sodan alettua lauluun tehtiin nopeasti ajan­koh­tai­nen ukrai­nan­kie­li­nen sanoitus, englan­nik­si kään­net­ty­nä Ukrainian Fury (Ukrainalainen raivo), jossa sankarit tais­te­le­vat rauhan ja vapauden puolesta Bayraktareilla (lennokki) ja Javelineilla (pans­sa­rin­tor­jun­ta-ase). Ainakin yksi katsomani video on ehditty poistaa YouTubesta viha­pu­hee­na – lau­le­taan­han siinä vihol­li­sen tuhoa­mi­ses­ta, joten sen on mah­dol­li­ses­ti katsottu rikkovan video­pal­ve­lun käyttösääntöjä. 

Militantimpaa näkö­kul­maa tuovat myös Ukrainan armeijaa esit­te­le­vät videot, joiden taustalla lauletaan Uuden armeijan marssia (Марш Нової Армії). Se on perin­tei­nen soti­las­mars­si, johon on tehty uudet sanat vuonna 2017, jolloin sota oli jo meneil­lään Itä-Ukrainassa.

Laulaja Eileenilla on Ukrainan kan­sal­lis­pu­vun kirjailtu paita.

Tukea Ukrainalle kansallisin vivahtein

Myös muut kuin ukrai­na­lai­set ovat osoit­ta­neet tukeaan musii­kil­la. Mediassa ja somessa on jaettu videoita, joissa soitetaan ja lauletaan esi­mer­kik­si Ukrainan kan­sal­lis­lau­lua. Käytössä ovat hieman eri laulut kuin ukrai­na­lais­ten tekemissä videoissa, ja tue­no­soi­tuk­set saavat kan­sal­li­sia erityispiirteitä.

Suomessa Ylioppilaskunnan Laulajat esitti mie­le­no­soi­tuk­ses­sa Finlandian, jonka tekstissä puhu­tel­tiin Suomen asemesta Ukrainaa. Naftaliinista kai­vet­tiin myös Eino Leinon sadan vuoden takainen runo Terve Ukraina, jota on jaettu YouTubessa sekä suo­men­kie­li­se­nä että ukrai­nan­kie­li­se­nä kään­nök­se­nä. Tukea on osoitettu myös suo­ma­lai­sil­le tutulla hen­gel­li­sel­lä laululla Hiljainen tienoo, jota yleisesti pidetään ukrai­na­lai­se­na kan­san­sä­vel­mä­nä. Sen on sävel­tä­nyt venäläis-mari­lai­nen Andrei Eshpai vuonna 1964.

Menneiden sotien musii­kil­li­nen perintö herättää YouTubessa kes­kus­te­lua monen­lai­sis­ta kan­sa­kun­tia jakavista poliit­ti­sis­ta kysy­myk­sis­tä. Osa kom­men­teis­ta liittyy videossa esi­tet­tyyn musiik­kiin hyvin hatarasti.

Sen sijaan Ukrainassa meneil­lään oleva sota kir­voit­taa kom­men­toi­jis­sa pää­sään­töi­ses­ti tue­nil­mauk­sia Ukrainan sota­pon­nis­te­luil­le. Venäjää ymmär­tä­vät kommentit ovat hyvin harvassa. Tämä kuvas­ta­nee län­si­mai­den yksi­mie­li­syyt­tä Ukrainan tuke­mi­ses­sa mutta myös Venäjän toimia sosi­aa­li­sen median käytön rajoittamiseksi.

Militantimpaa näkö­kul­maa tuovat myös Ukrainan armeijaa esit­te­le­vät videot, joiden taustalla lauletaan Uuden armeijan marssia (Марш Нової Армії). Se on perin­tei­nen soti­las­mars­si, johon on tehty uudet sanat vuonna 2017, jolloin sota oli jo meneil­lään Itä-Ukrainassa.

Ylioppilaskunnan laulajat lauloivat Finlandian muutetuin sanoin. Kuva: Kuvakaappaus Ylen videosta.

Eläytymistä epävarmaan kohtaloon

YouTube-videoita on hyö­dyn­net­ty niin hen­gen­nos­ta­tuk­seen kuin tuen pyy­tä­mi­seen ja osoit­ta­mi­seen­kin. Vanhat isän­maal­li­set laulut ovat osoit­tau­tu­neet käyt­tö­kel­poi­sik­si joko perin­tei­sil­lä tai nykyiseen tilan­tee­seen sopiviksi muo­ka­tuil­la sanoituksilla. 

Somesodassa natio­na­lis­ti­nen symboli, esi­mer­kik­si koi­ran­hei­si­puu, toimiikin varmemmin kuin suoraan sanominen, koska eri­tyi­ses­ti sota-aikana viha­pu­het­ta koskevat säännöt rajoit­ta­vat videoiden sisältöjä.

Sodan ollessa meneil­lään kotimaata tukevien laulujen ja niistä tehtyjen YouTube-videoiden merkitys on hyvin erilainen kuin menneitä sotia muis­tel­les­sa. Ukrainalaiset tar­vit­se­vat tukea juuri nyt.

Myös muilla on tarve käsitellä sodan aiheut­ta­mia tunteita, huolta ja ahdis­tus­ta musiikin avulla. Kommenttiosioissa mie­li­pi­teet ovat tois­tai­sek­si varsin yhte­ne­väi­siä. Nähtäväksi jää, millaisia mer­ki­tyk­siä videot saavat, kun ne joskus tule­vai­suu­des­sa muuttuvat historiakulttuuriksi.

Koiranheisipuu kuvattuna Ukrainan itse­näi­syys­mo­nu­men­tis­sa Kiovassa.

Tutkijan näkö­kul­mas­ta on ollut mie­len­kiin­tois­ta seurata reaa­lia­jas­sa, millä tavalla Ukrainan puo­lus­tau­tu­mis­tais­te­lu on syn­nyt­tä­nyt some­kult­tuu­ria ja millaisia kan­sal­li­sia ja kan­sain­vä­li­siä mer­ki­tyk­siä vanhat isän­maal­li­set laulut ovat hetkessä saaneet. 

Toisaalta meneil­lään oleva sota ja sen aiheut­ta­ma suuttumus ja huoli ovat auttaneet ymmär­tä­mään niitä tunteita, joiden vallassa edel­lis­ten­kin sotien lauluja on aikanaan laulettu. Kun tule­vai­suus on epävarma ja koko­nai­sen kan­sa­kun­nan kohtalo vaa­ka­lau­dal­la, pystyy eläy­ty­mään isän­maal­lis­ten laulujen vihaan, huoleen ja toivoon.

  1. MTV3: “Ensimmäinen somesota” – näin tai­ta­vas­ti Ukraina on käyttänyt sosi­aa­lis­ta mediaa sodassa hyväkseen https://​www​.mtvuu​ti​set​.fi/​a​r​t​i​k​k​e​l​i​/​e​n​s​i​m​m​a​i​n​e​n​-​s​o​m​e​s​o​t​a​-​n​a​i​n​-​t​a​i​t​a​v​a​s​t​i​-​u​k​r​a​i​n​a​-​o​n​-​k​a​y​t​t​a​n​y​t​-​s​o​s​i​a​a​l​i​s​t​a​-​m​e​d​i​a​a​-​s​o​d​a​s​s​a​-​h​y​v​a​k​s​e​e​n​/​8​3​8​3​4​8​0​#​g​s​.​y​u​c​amg
  2. Yle: Musiikki on sodassa näkymätön ase – Ukrainan kan­sal­lis­lau­lu soi ympäri maailmaa https://​yle​.fi/​u​u​t​i​s​e​t/3 – 12339907 
  3. Mustamo, Aila (2022) “Ylös veljet valkoiset!” Sisällissodan val­kois­ten laulujen his­to­ria­po­li­tiik­ka YouTube-videoiden kom­men­teis­sa https://​journal​.fi/​k​u​l​t​t​u​u​r​i​n​t​u​t​k​i​m​u​s​/​a​r​t​i​c​l​e​/​v​i​e​w​/​1​0​7​4​2​2​/​6​8​222
  4. Pieslak, Jonathan (2015) Radicalism & Music. An Introduction to the Music Cultures of Al-Qa’ida, Racist Skinheads, Christian-Affiliated Radicals, and Eco-Animal Rights Militants. Middletown: Wesleyan University Press.

Muokattu 20.05.2022 klo 11.15: Tekstissä vii­tat­tiin alun perin Hiljainen tienoo ‑lauluun ukrai­na­lai­se­na lauluna, jol­lai­se­na sitä yleisesti pidetään. Sen on kuitenkin sävel­tä­nyt venäläis-mari­lai­nen Andrei Eshpai vuonna 1964.

Kirjoittaja

FT Aila Mustamo on taustaltaan kulttuuriantropologi. Hän työskentelee tutkijana folkloristiikan oppiaineessa Turun yliopistolla. Perinteisten isänmaallisten laulujen nykymerkitysten lisäksi hän on tutkinut muun muassa kansallismielistä metallimusiikkia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Median Tähystäjä 19.5.2022 klo 11:02

    Oma lukunsa on venä­läi­nen ja val­ko­ve­nä­läi­nen musiikki ja muusikot, jotka ovat joutunut kielletyksi .
    Venäjällä esi­tys­kiel­los­sa olevien jou­kos­saan on muuten jo Neuvostoliiton aikana sen­su­roi­tu BG БГ — Boris Grebenshikov ja hänen Akvarium-yhtyeensä.
    Jopa Vladimir Vysotiskin 1965 kir­joit­ta­ma kappale ‘Soldati gruppa zentr’ on niin kovaa kamaa, että sen soit­ta­mi­ses­ta par­ve­keel­la saakka pamppua, putkaa ja 850 euron edestä sakkoja. (Ei mikään ystävän laulu, siinä mars­si­taan Ukrainassa ja toi­ses­ta­kin soti­laas­ta tulee san­ka­ri­vai­na­ja.) Siitä on tehty useam­pia­kin uusia videoita ajan­koh­tai­sel­la kuva­ma­te­ri­aa­lil­la. https://​youtu​.be/​2​3​6​F​U​m​5​v​Faw

    Neuvostoliiton aikaan oli kai­ken­lais­ta maa­na­lais­ta musiikkia, joka oli jyrkästi kiel­let­tyä. Samaan on taidettu palata. Tämä vanha ja uusi musiikki muis­tut­ta­vat kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan sie­me­nis­tä ja vapauden kaipuusta. Jotkut näistä jäävät elämään ja tulevat ‘Wind of change’-tyyiseksi ajan ikoniksi.

    Venäjän punaar­mei­jan kun­nia­mars­sin Slaviankan säveleen tehty suo­ma­lai­nen käännös Vapaa Venäjä rii­mei­neen ‘meitä keisarit ei enää hoivaa eikä veriset jul­mu­rit­kaan’ saa myös ihan uusia mer­ki­tyk­siä. Laulun uskotaan perus­tu­van Venäjän – Japanin sodan aikaiseen kiel­let­tyyn lauluun Ah, miksi meidät vär­vät­tiin soti­laik­si. Lisäksi se oli Neuvostoliitossa kielletty vuoteen 1957. Tämä kertoo miten symbolit muuttuvat saavat uusia mer­ki­tyk­siä, ‘den glider in’-tyyliin.

    Vastaa
  • Epäkohtelias Alpakka 19.5.2022 klo 14:20

    Mielenkiintoinen juttu, mutta sen verran täytyy korjata, että Hiljainen tienoo ei ole ukrai­na­lai­nen kan­san­sä­vel­mä. Sen on sävel­tä­nyt v. 1964 Andrei Eshpai, joka on puoliksi venä­läi­nen ja puoliksi mari­lai­nen, Ukrainan kanssa sillä siis ei ole mitään tekemistä.

    Vastaa
    • Bea Bergholm 20.5.2022 klo 11:18

      Hei ja kiitos tark­ka­sil­mäi­ses­tä huomiosta! Jutun kir­joit­ta­jan mukaan on täysin mah­dol­lis­ta, että sävelmä on kulkenut väärissä nimissä yleisesti. Korjasimme tiedon tekstiin. /​t. Bea, AntroBlogin toimitus

      Vastaa

Lue myös nämä:

Mitä merkitystä hauskanpidolla, aistillisuudella ja nautinnolla on etnografisessa kenttätyössä? Antropologi Siru Auran esikoisromaani Myötäjäiset haastaa kaikkivoipaisen sankaritutkijan myyttiä ja ohjaa lukijaa näkemään nautinnon poliittisuuden. 

Hotelli Tornin heinäkuinen, mysteeriksi jäänyt myrkytysepäily näyttää antropologien silmin noituudelta. Pohjoismaissa ajatus tuntuu vieraalta, vaikka noituus on arkipäivää suuressa osassa maailmaa.