Maailmaa koettelee uusi kokaiinibuumi. YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) 2022 raportista käy ilmi kokaiinin valmistuksen kaksinkertaistuneen vuosien 2014 ja 2020 välillä.
Kokaiinin käytön kasvuun on havahduttu myös Suomessa, ja viimeksi tiistaina 20.9.2022 Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta. Kolumbia, Bolivia ja Peru tuottavat lähes kaiken maailman kokaiinin. Tuotannon nousun olettaisi jakautuvan tasaisesti näiden maiden kesken, mutta todellisuudessa kokapensaan viljelyala on kasvanut vuoden 2014 jälkeen Kolumbiassa n. 100 000ha, Perussa n. 20 000ha ja Boliviassa n. 10 000ha. Rajut erot kumpuavat maiden erilaisesta kokapolitiikasta.
Kokalehti on yksi Keski-Andien ja Amazonin kansojen tärkeimmistä lääkekasveista ja kulttuurisen identiteetin symboleista. Sen perinteinen nauttiminen, esim. pureskelun kautta, on yleistä lähes koko mantereella. Vastoin huumeiden vastaisen sodan doktriinia, vuonna 2009 Bolivia laillisti kokalehden perinteisen käytön hyödyntämisen terveystuotteissa sekä luvanvaraisen viljelyn (nykyisin 22 000 ha:n asti).
Antropologi Thomas Grisaffi on tutkinut tätä uutta humaania kokapolitiikkaa, joka hylkää perinteiset armeijan ja poliisin kovat otteet. Chaparen alueen kokaviljelijöiden parissa toteuttamansa kenttätyön aikana Grisaffi havaitsi, että lailliset markkinat sekä yhteisöjen harjoittama kaupan ja viljelyn itsevalvonta tekevät bolivialaisesta kokalehdestä kartelleille kallista ja vaikeasti saatavaa.
Keväällä 2019 kokalehden käytön yleistymistä käsittelevän pro gradu ‑tutkielmani kenttätöiden yhteydessä jutustelin La Pazissa sijaitsevassa kokalehden tukkumyymälässä kahden iäkkään Yungasin kokaviljelyalueelta kotoisin olevan naisen kanssa hinnoista, joita viljelijät saavat kokalehdestä.
Korkeimman hinnan tarjosivat laittomat markkinat Argentiinan pohjoisosissa, missä kokalehden pureskelusta on tullut statussymboli yläluokan parissa. Lailliset sisämarkkinat tarjosivat toiseksi parhaan hinnan. Huonoimman hinnan, noin puolet laillisista markkinoista, tarjosivat huumekartellit. Kartelleille myyminen nähtiin muutoinkin riskialttiina, sillä tätä kauppaa pyrkivät valtion lisäksi tukahduttamaan paikalliset kokaviljelijöiden osuuskunnat, joiden viljelyluvat vaativat sitoutumista laittoman viljelyn ja kaupan kitkemiseen.
Kartellien valta pohjaa rahan lisäksi valtion harjoittaman väkivallan uhkaan ja poliittiseen sekasortoon. Ironisesti juuri Kolumbia, joka vastaanottaa eniten aseellista apua Yhdysvalloilta käydäkseen huumeiden vastaista sotaa, on kokaiinin tuotannon keskeisin kasvumaa.
Marraskuussa 2019 Boliviassa tapahtunut oikeiston johtama kansannousu ajoi kokaviljelijöiden tukeman presidentti Moralesin maanpakoon. Puoli vuotta kestäneiden väkivaltaisuuksien keskellä väliaikainen hallitus julisti kovien otteiden käyttöönottoa kokaiinin tuotannon tukahduttamiseksi.
Tällä ajanjaksolla kokalehden laiton viljelyala kasvoi n. 5 000ha:lla, eli puolet koko 2014 – 2020 kasvusta. Nyt vasemmiston palattua Luis Arcen johdolla valtaan, nähtäväksi jää laskeeko viljelyala konfliktia edeltäneelle tasolle vai onko kartellien ote tiukentunut pysyvästi. Tilastot ja etnografinen data kuitenkin osoittavat humaanin kokapolitiikan selkeästi avointa sotaa toimivammaksi tavaksi kitkeä kokaiinin tuotantoa.
Lukemista
- Grisaffi, T. (2018). Coca Yes, Cocaine No: How Bolivia’s Coca Growers Reshaped Democracy. Durham: Duke University Press.
- Kaukonen Lindholm, O. (2020). Coca Class and Identity : A Study of the Changing Ethnic and Class Relations in the City of Tarija, Bolivia
- Helsingin Sanomat (20.9.2022): Kokaiini-Suomi
- UNODC, World Drug Report 2022 (United Nations publication, 2022).
Olisiko tämän artikkelin poliittisen kannan voinut muotoilla jotenkin hiukan vähemmän näkyväksi? Nyt kirjoituksesta saa käsityksen ikään kuin poliittinen oikeisto olisi ensisijainen syy, miksi kokaviljely on ollut kasvussa ja kaikki nyt sitten kovasti odottelevat, että vasemmisto ikään kuin tulisi ”pelastamaan päivän.” Mielestäni artikkelin loppu johdattelee lukijaa eikä ole kovinkaan tieteellistä. Kirjoittajan poliittinen asemoituminen saa tietysti näkyä kirjoituksessa, mutta on ehkä hieman yksinkertaistettua sanoa ”vasemmisto hyvä, oikeisto paha” tieteellisessä artikkelissa.
Hei ja kiitos kommentistasi.
Sosiaalitieteissä Latinalaisesta Amerikasta on hyvin haastavaa kirjoittaa ilman, että lukijalle tulee kuva poliittisesta asennoitumisesta. Tähän vaikuttaa hyvin vahvasta oikeisto/vasemmisto polarisaatiosta, kuten myös alueen koloniaalihistoria, suurvaltojen edelleen jatkuvat, jopa kasvaneet, vaikuttamispyrkimykset ja massiiviset luonnonvarat, joiden hyödyntäminen on vain harvoin hyödyttänyt alueiden asukkaita, oli vallassa mikä hallitus hyvänsä.
Pyrin kirjoituksessani kuitenkin mahdollisimman syvään puoluettomuuteen keskittymällä humaanin päihdepolitiikan onnistumiseen suhteessa ”huumeiden vastaiseen sotaan”. Perustelen tämän päihdepolitiikan onnistumista niin tilastollisen, kuin laadullisen analyysin kautta. Artikkelin lopussa esittämäni kuvaus nykytilanteesta on mielestäni tärkeä informaatio lukijalle siitä, kuinka tilanne on kehittynyt vuosien 2019 ja 2021 välillä, jolloin humaanista päihdepolitiikasta hetkellisesti luovuttiin. Se, että kyseessä on hyvin selkeä vaihtuminen perinteisen vasemmistolaisen ja oikeistolaisen politiikan välillä on samaan aikaan aiheen kannalta merkityksellistä, sillä Bolivian kontekstissa juuri oikea siipi on vaatinut laajasti ”kovien otteiden” ottamista käyttöön. Vaalikamppanjoiden yhteydessä tämä on kärjistynyt hyvin brutaaliksi disinformaation levittämiseksi.
Mikäli aihe kiinnostaa enemmänkin, ja olet samalla kiinnostunut lukemaan analyyttistä tekstiä, jossa vasemmistolaisen MAS-puolueen ongelmallista toimintaa analysoidaan laajasti (mihin tilan puutteen vuoksi tässä tekstissä ei ollut mahdollisuutta) suosittelen tutustumaan opinnäytetyöhöni: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314379
Toivottavasti tämä vastasi kritiikkiisi.
Ystävällisin terveisin,
Olli Kaukonen Lindholm