Tosi hobitti ei jätä kaveria kuolemaan

Hobitit ovat J.R.R. Tolkienin Keski-Maassa hah­mo­tyyp­pi kuten ihmiset tai haltiat. Amazonin suursarja Rings of Power esittelee harfootit eli kar­va­ja­lat, jotka ovat esi­ho­bit­tien suku.

Karvajalat ovat met­säs­tä­jä-keräi­li­jöi­tä, jotka liikkuvat suuria etäi­syyk­siä tutulta lei­ri­pai­kal­ta toiselle. Yhteisö koostuu useista kym­me­nis­tä yksi­löis­tä ja rakentuu suku­lai­suu­del­le. Esihobitit elävät val­tiot­to­mas­sa yhteiskunnassa. 

Yhteisön tärkein yksikkö on perhe. Karvajaloilla on julma tapa jättää haa­voit­tu­neet jälkeensä, palel­tu­maan hankeen tai susien syö­tä­väk­si. Oma perhe saattaa jäädä rinnalle, mutta yhteisö hylkää.

Tässä ker­ron­nas­sa Rings of Power toisintaa vanhaa ja sitkeää käsitystä, jonka mukaan ilman jär­jes­täy­ty­nyt­tä yhteis­kun­taa ihminen (tai hobitti) on luon­nos­taan sotaisa ja julma. 

Mm. Intiassa, Japanissa ja inuitien parissa on tunnettu käy­tän­tö­jä, joissa vanhoja tai sairaita ihmisiä on jätetty kuolemaan tai heidän kuo­le­mas­saan on aktii­vi­ses­ti avustettu. 

Tällaiset käytännöt eivät kui­ten­kaan ole poh­jan­neet jul­muu­teen tai piit­taa­mat­to­muu­teen. Ne ovat olleet niukoilla resurs­seil­la elävien yhtei­sö­jen hätä­rat­kai­su­ja tai ne on voitu nähdä armon ja myö­tä­tun­non tekoina.

Keski-Maan pitkässä his­to­rias­sa kar­va­ja­lat hylkäävät ennen pitkää noma­die­lä­män, perus­ta­vat kyliä ja asettuvat aloilleen. Tarussa sormusten herrasta hobitit ovat kaukana met­säs­tä­jä-keräi­li­jän juu­ril­taan ja elävät mukavaa, tur­val­lis­ta elämää pienillä itse­hal­lin­toa­lueil­la. Tarinan päät­teek­si Hobittila liitetään osaksi Gondorin val­tio­ko­neis­toa ja keskushallintoa.

Arkeologinen ja etno­gra­fi­nen aineisto kertovat, että aina nean­der­ta­lin ihmisten ajasta saakka ihmi­syh­tei­söis­sä on elänyt van­huu­teen saakka pahasti vam­mau­tu­nei­ta, raken­teel­li­ses­ti heikkoja tai vakavasti sairaita yksilöitä. Heistä on ilmi­sel­väs­ti pidetty huolta koko elämänsä ajan. 

Yhteisöllinen hoiva on kantava teema niin Tolkienin kir­joi­tuk­sis­sa kuin ihmis­kun­nan his­to­rias­sa. Amazonin esi­ho­bit­te­ja on kenties tulkittu vir­heel­li­sen vii­te­ke­hyk­sen kautta. 

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta ja tiedeviestijä. Ottaa mielellään vastaan kirjoittamiseen, tekstien toimittamiseen ja tutkimuspohjaisen tiedon yleistajuistamiseen liittyviä tehtäviä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Hotelli Tornin heinäkuinen, mysteeriksi jäänyt myrkytysepäily näyttää antropologien silmin noituudelta. Pohjoismaissa ajatus tuntuu vieraalta, vaikka noituus on arkipäivää suuressa osassa maailmaa.

Kaahailu – puhekielellä tafheet – muutti ajoittain Saudi-Arabian pääkaupunki Riadin keskustan pääkadut kilparadoiksi, joiden varsilla poikien ja nuorten miesten joukot seurasivat uhkarohkeita ajoesityksiä.

Miten puut kietoutuvat osaksi arkeamme tänä päivänä? Antropologi Kaisa Vainio kertoo ihmisten ja yksittäisen puiden välisiin suhteisiin kohdistuvasta tutkimuksestaan ja Suomen Metsämuseo Luston amanuenssi Tuomas Juva valottaa suomalaisten monipuolista metsähistoriaa.