Value Frontiers Across Locations and Landscapes -konferenssissa keskustellaan rajaseutuihin ja rajaseutujen luomiseen liittyvistä kysymyksistä antropologisesta näkökulmasta. Kaikille avoin ja maksuton hybridikonferenssi järjestetään perjantaina 8.9.2023 klo 9–17 Helsingin yliopiston päärakennuksessa sekä verkkotilaisuutena.
Nykyisenkaltainen käsitys rajaseudusta, englanniksi frontier, on paljolti velkaa puolimyyttiselle Pohjois-Amerikan rajaseudulle: aavoille preerioille ja autioiksi kuvitelluille erämaille, jonne uudisasukkaita kannustettiin asettumaan paremman elämän toivossa.
Käsitteeseen liittyy edelleen monenlaisia ristiriitaisia mielikuvia. Joillekin rajaseutu merkitsee vapautta ja toivoa paremmasta, kätkettyjä rikkauksia ja uusia tieteellisiä löytöjä. Toisille se kertoo pikemminkin lainsuojattomuudesta, väkivallasta, kolonialistisesta politiikasta ja nykyään yhä enemmän myös haavoittuvasta ympäristöstä.
Rajaseuduissa on kyse paljon muustakin kuin geopoliittisten rajojen tuntumaan jäävistä alueista. Antropologiassa rajaseutuja pyritään tarkastelemaan pikemminkin tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottuina ilmiöinä, joita eri toimijat luovat aktiivisesti esimerkiksi kauppasopimusten, maanvaltausten ja ympäristön muokkauksen keinoin.
Tyypillisiä rajaseudun piirteitä ovat muun muassa valtiovallan vähäinen läsnäolo sekä kiistat luonnonvarojen hyödyntämisestä ja sen aiheuttamista ongelmista paikallisille yhteisöille ja ympäristölle. Olennaista on tietynlainen keskeneräisyys: se on ikään kuin väliaikainen vaihe alueen historiassa ennen sen muuttumista joksikin muuksi.
Syyskuun alussa järjestettävässä konferenssissa Value Frontiers Across Locations and Landscapes tarkastellaan rajaseudun luomiseen ja sen eri ilmenemismuotoihin liittyvää dynamiikkaa erityisesti arvon määrittämisen näkökulmasta.
Konferenssi toimii päätöksenä Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen tutkimusprojektille New regimes of commodification and state formation on the resource frontier of Southeast Asia, jonka rahoittajana toimii Koneen säätiö.
Vaikka tapahtuman maantieteellinen painopiste on Kaakkois-Aasiassa ja Tyynellämerellä, ovat sen käsittelemät aiheet yleismaailmallisia ja globaalien toimijoiden vaikuttamia.
Konferenssin kolmessa paneelissa tarkastellaan muun muassa muutoksia maisemassa, maankäytössä ja maaoikeuksien toteutumisessa. Paneeleja luotsaavat tutkimusprojektin jäsenet Anu Lounela, Tuomas Tammisto ja Heikki Wilenius.
Valokeilaan pääsevät myös uudenlaiset yhteisöllisyyden muodot, jotka eivät rajoitu vain ihmislajiin. Esimerkiksi Hannah Fairin ja Viola Schreerin esitelmässä tarkastellaan, kuinka orankien kohtaamista digiympäristössä pyritään hyödyntämään niiden suojelussa Borneon rajaseudulla.
Konferenssin pääpuhujina toimii kolme nimekästä rajaseutuja tutkivaa antropologia, jotka osallistuvat tapahtumaan etänä.
Professori Anna Tsing Kalifornian yliopistosta tarkastelee esitelmässään, kuinka soiden kuivattamista käytetään samanaikaisesti sekä alkuperäiskansojen mailtaan häätämiseen että uuden maan luomiseen uudisasukkaita varten.
Sophie Chao Sydneyn yliopistosta puolestaan tarkastelee niin kutsuttuja osallistavia karttaprojekteja Länsi-Papuan plantaasialueilla pohtien, kenen ehdoilla näitä karttoja oikein laaditaan.
Amsterdamin yliopiston professori Ward Berenschot sen sijaan havainnollistaa, miten helposti monikansalliset palmuöljy-yhtiöt anastavat maita indonesialaisilta pienviljelijöiltä.
Konferenssi on maksuton, mutta osallistuminen edellyttää etukäteen ilmoittautumista perjantaihin 1.9.2023 mennessä.
Korjaus 31.8.2023 klo 18.30: lisätty maininta, että pääpuhujat osallistuvat tapahtumaan etänä.
Toimitus
- Verkkotaitto: Niina Ahola
- Kuvat: Tuomas Tammisto
Luettavaa
- Timo Kaartinen, 2021: Afterword: Frontier Effects in the Contemporary World. Suomen antropologi – Journal of the Finnish Anthropological Society 46:1
- New regimes of commodification and state formation on the resource frontier of Southeast Asia -tutkimusprojektin kotisivut