Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselyn tulokset ovat lähivuosina osoittaneet, että sekä maahanmuuttajataustaiset että sukupuoli- ja/tai seksuaalivähemmistöön kuuluvat oppilaat joutuvat huomattavasti muita useammin kouluväkivallan kohteeksi.
Rasismi on yhä enemmän esillä Suomessa. Se ja muunlainen vähemmistöjen syrjintä kuitenkin sivuutetaan henkistä ja fyysistä kouluväkivaltaa käsittelevässä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Teema tulee esiin korkeintaan toteamuksena siitä, että vähemmistöt kokevat muita enemmän kouluväkivaltaa.
Keskusteluja rasismista ja kouluväkivallasta käydään toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. Ongelma ulottuu myös median ulkopuolelle: koulukiusaamista käsittelevää asiantuntijapuhetta ja tietokirjallisuutta tutkineet kasvatustieteilijät Anne-Mari Väisänen ja Maija Lanas ovat todenneet ettei koulukiusaamisilmiön nivoutumista laajempiin konteksteihin, esimerkiksi koulun tai yhteiskunnan eriarvoistaviin rakenteisiin tunnisteta.
Harvoja yksittäisiä haastatteluita lukuunottamatta vähemmistöt eivät myöskään näy tai kuulu kouluväkivaltaa koskevissa mediasisällöissä ja niiden kuvituksissa.
Vähemmistöt on saatettu häivyttää kouluväkivallan ympärillä käytävästä keskustelusta hyväntahtoisestakin syystä, taustalla ajatus siitä ettei eri ihmisryhmiä ole syytä erotella, sillä kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Tällaisia ongelmallisia ajatusmalleja kutsutaan termillä “värisokea” ajattelu. Sen ongelmana on ettei rasismin olemassaoloa tiedosteta, myönnetä tai siihen puututa.
Todellisuudessa ihmisiä kohdellaan eri lailla muun muassa heidän ihonvärinsä takia ja rasismi on arkipäivää Suomen kouluissa. Sen ilmenemismuotoja dokumentoi ansiokkaasti esimerkiksi kasvatustieteilijä Anne-Mari Souton väitöstutkimus vuodelta 2011.
Kouluväkivalta ei synny tai ilmene tyhjiössä vaan insitutionaalisessa, kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Useat sosiologian ja antropologian tutkimukset ovat osoittaneet sen olevan yhteydessä yhteiskunnan ideologioihin ja valtarakenteisiin. Niin kauan kuin näitä konteksteja ei tarkastella kriittisesti, rajoitamme mahdollisuuksiamme taistella kouluväkivaltaa vastaan.
Sosiologi Cheri Jo Pascoe on tiivistänyt, että alaikäisten aggressiivinen käytös on jäljennös heitä ympäröivän yhteiskunnan sisältämistä rakenteellisista eriarvoisuuksista.
Kouluinstituution osalta olisi erityisen tärkeää kyseenalaistaa koulujärjestelmään Suomessa liitetyt puhtoiset mielikuvat ja huomioida koululaitoksessa piilevä rakenteellinen rasismi.
Esimerkiksi kasvatustieteilijä Tuuli Kurjen väitöskirja toi esiin, että koululaitos opetussuunnitelmineen ja henkilökuntineen toiseuttaa ryhmiä, jotka eivät täytä suomalaisuuden ideaaleja. Myös koulun henkilökunnan vähemmistötaustaisiin oppilaisiin kohdistamat mikroaggressiot – eli näennäisen tahattomat toiseuttavat kommentit tai eleet – ovat yleisiä.
Petteri Orpon hallitus aikoo hallituskaudellaan uudistaa peruskoulua ja selvittää, miten sitä tulisi kehittää. Toivoa saattaa, että rasisminvastaisen tiedonannon julkaissut hallitus ottaisi “peruskoulun tulevaisuustyössä” huomioon myös kouluinstituution rakenteissa ja käytänteissä piilevän, ja siten kouluväkivaltaan kytkeytyvän rasismin.
Toimitus
- Artikkelikuva: Bing Image Creator / Ninnu Koskenalho, 25 lokakuu 2023
Lukemista
- Jaakkola, S. (2023). Syviä jälkiä – Antropologisia näkökulmia koulukiusaamiskeskusteluun Suomessa.
- Kurki, T. (2019). Immigrant-ness as (mis)fortune? : Immigrantisation through integration policies and practices in education. Väitöskirja, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.
- Pascoe, C. J. (2013). “Notes on a Sociology of Bullying: Young Men’s Homophobia as
Gender Socialization.” QED: A Journal in GLBTQ Worldmaking, pp. 87–104. JSTOR.
- Souto, A-M. (2011). Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskysely.
- Väisänen, A-M. & Lanas, M. (2021). Dekontekstualisaatio kiusaamiskirjallisuudessa.
Kasvatus 52 (4), 438–449.
- Väisänen, A-M. (2023). Tutkimus koulukiusaamista koskevasta asiantuntijapuheesta.