Israel on lisännyt automatisoidun valvonta- ja sotateknologian käyttöä huomattavasti 2020-luvulla, mikä näkyy nyt Gazassa. Muun muassa ranskalainen uutismedia France 24 uutisoi helmikuussa Israelin ottaneen käyttöönsä uutta tekoälyteknologiaa herättäen pelkoa automatisoitujen aseiden käytöstä “modernissa sodankäynnissä”.
Teknologiaan erikoistunut tutkija Helga Tawil-Souri kuvaa Israelin “digitaalisen miehityksen” alkaneen kuitenkin jo 2000-luvun alkupuolella. Digitaalinen miehitys viittaa uusliberalistista talousagendaa noudattavaan prosessiin, jossa Israelin maantieteellinen kontrolli Gazan alueesta ja miehityksen ylläpito ovat muuttuneet yhä teknologisemmiksi.
Tutkija Rhys Macholdin mukaan Palestiinaa on toisinaan kuvattu suljetuksi laboratorioksi, jossa Israelin armeija kehittää yksityisten teknologiayritysten kanssa keinoja väestön hallintaan ja sodankäyntiin.
Tutkija Antti Tarvainen kirjoittaa Israelista äkkiä tulleen yksi johtavien teknologiayhtiöiden tärkeimmistä investointikohteista.
Antropologi Amahl Bishara painottaa terrorin roolia Israelin valtion perustamisessa ja laajenemisessa, vaikka sionistinen propaganda onkin onnistunut luomaan Israelista uhrin kuvan. Antropologi Sophia Goodfriendin mukaan Israelin ”terrorikapitalismi” hyödyntää dataa ja halpaa työvoimaa ”turvallisuuden” nimissä.
Israelin sotilasviranomaiset ovat mainostaneet edistyneiden teknologioidensa mahdollistavan ”kitkattoman” miehityksen ja ”innovatiiviset turvallisuusratkaisut”. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty kuitenkin kutsuu Israelin teknologista kontrollia automatisoiduksi apartheidiksi“.
Israelin miehittämien palestiinalaisalueiden tarkastuspisteillä käytetään kasvojentunnistusteknologiaa, josta sotilailla on käytössä myös mobiilisovellus. Palestiinalaissiviilien biometrisiä tietoja kerätään armeijan tietokantaan ilman heidän suostumustaan ja heille määritellään turvallisuusluokitus.
Sotilaita kannustetaan rekisteröimään palestiinalaisia palkintojen avulla, joten tiedonkeruu on johtanut palestiinalaisten mielivaltaisiin pysäytyksiin. Tawil-Sourin mukaan “digitaalisen miehityksen” mekanismit toteutuvat näin myös häiritsemällä arkielämää, ei pelkästään poikkeuksellisten väkivallan hetkien aikana.
Goodfriend on kirjoittanut teknologioiden edustavan valtion väkivaltaa ja mahdollistavan Israelin siirtokuntalaisten taloudellisen hyötymisen miehityksen väkivallasta.
Ennen nykyistä hyökkäystä, algoritmisen väkivallan huippu oli saavutettu vuonna 2021, kun Israel julisti Gazassa käydyn 11 päivän sodan olleen heidän ”ensimmäinen tekoälysotansa”. Tuolloin testattu tekoälyjärjestelmä Gospel kykenee luomaan armeijan iskuille nopeasti kohteita kymmeniä tuhansia epäiltyjä sisältävästä tietokannasta.
Gospel mahdollistaa tehokkaan joukkotuhon, jonka seuraukset ovat nähtävissä palestiinalaisten kansanmurhassa.
Todistamme parhaillaan, kuinka Israelin kehittämät teknologiat edistävät sionistien väkivaltaisia laajentumistavoitteita palestiinalaisten kustannuksella.
Nämä teknologiat omaavat globaalisti pelottavaa potentiaalia, sillä kaikki valtiot seuraavat tarkasti Israelin teknologisia edistysaskeleita. Gazan tuhoaminen ja Länsirannan miehitys ovat Israelin “terrorikapitalismissa” kuin näyteikkunoita, joilla sotateknologioita markkinoidaan kansainvälisesti.
Toimitus
- Toimittaja: Saara Toukolehto
- Verkkotaitto: Niina Ahola
- Artikkelikuva: Pixabay
Luettavaa
- AntroBlogi 2023: Israel-Palestiina ja Gazan sota.
- Amahl Bishara, 2022: Crossing a Line: Laws, Violence, and Roadblocks to Palestinian Political Expression. Stanford University Press.
- Amahl Bishara, 2017, Sovereignty and Popular Sovereignty for Palestinians and Beyond. Cultural Anthropology, 32:3.
- Sophia Goodfriend, 2023: Algorithmic State Violence: Automated Surveillance and Palestinian Dispossession in Hebron’s Old City. International Journal of Middle East Studies, 55:3.
- Sophia Goodfriend, 2022: How the Occupation Fuels Tel Aviv’s Booming AI Sector. Foreign Policy, 21.2.2022.
- Rhys Machold, 2018, Reconsidering the Laboratory Thesis: Palestine/Israel and the Geopolitics of Representation. Political Geography, 65.
- Antti Tarvainen, 2019, Palestiina ajautuu talouskriisiin ja Israel kasvattaa asemaansa Piilaakson lempilapsena – 4+1 trendiä, jotka määrittävät konfliktin kehitystä nyt ja lähitulevaisuudessa. The Ulkopolitist, 22.4.2019.
- Helga Tawil-Souri, 2012: Digital Occupation: Gaza’s High-Tech Enclosure. Journal of Palestine Studies, 41:2.
