Siirry suoraan sisältöön

Lännen ristiriitainen rooli Ghanan poliittisessa homofobiassa

Ghanan parlamentti hyväksyi helmikuun lopulla homoseksuaalisuuden kieltävän lain. Maassa ”homoseksuaaliset teot” olivat jo laittomia, mutta uusi laki kriminalisoi myös homoksi identifioitumisen.

Ghana ei ole yksittäistapaus, vaan osa Afrikan nopeasti kärjistynyttä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia vastustavaa aaltoa.

Ugandassa presidentti hyväksyi 2023 lakimuutoksen, joka kieltää jopa homoseksuaalisuuden kannattamisen ja esimerkiksi kiinteistön vuokraamisen homoseksuaalisuudesta epäillylle. Uuden lain rikkomisesta voi saada pahimmassa tapauksessa kuolemantuomion.

Vuonna 2023 myös Kenian parlamentissa esitettiin Family Protection Bill -lakiehdotus, joka kiristäisi homoseksuaalisuuden rangaistavuutta.

Poliittinen konservatiivisuus saa Afrikassa tukea monesta suunnasta. Autoritarismin kasvu ja arvoperustainen länsivastaisuus ovat lähentäneet niitä Venäjän kaltaisten uuskonservatiivisten valtioiden kanssa. Venäjä onkin globaalisti kasvaneen ‘anti-gender’ -liikehdinnän suuri rahoittaja.

Afrikan konservatiivis-populistisessa retoriikassa homoseksuaalisuus esitetään länsimaisena tuonti-ideologiana ja ”epäafrikkalaisena”. Mielikuvaa tukee osaltaan se, että kansainväliset instituutiot ajavat LHBTQ-oikeuksien toteutumista. Maailmanpankki jäädyttikin lainansa Ugandaan uuden lain vuoksi, ja Ghanan valtiovarainministeriö varoitti maataan uhkaavan sama kohtalo.

Toisaalta tutkijat ja aktivistit ovat tuoneet esiin globaalin pohjoisen historiallista vaikutusvaltaa Afrikan homofobian ilmenemisessä. Homoseksuaalisuuden kieltävä laki on useissa maissa peräisin siirtomaa-ajalta, jolloin valloittajat toivat viktoriaaniset häveliäisyyden ihanteensa mantereelle.

Lukuisat antropologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että Afrikassa seksuaalisuuden ja sukupuolen rajat ja merkitykset ovat olleet hyvin moninaisia ennen kristinuskon vaikutusta.

Lännen vaikutus Afrikan homofobian kärjistymiseen ei ole vain historiallista. Useat avustusjärjestöt ovat tukeneet Ugandan kristillisiä yhteisöjä, jotka aktiivisesti tukivat homoseksuaalisuuden kieltävää lakia. Myös Suomen kehitysyhteistyövaroja on kanavoitu vastaavaan toimintaan lähetysjärjestö Fidan kautta.

Miljoonia on valunut Euroopasta ja Yhdysvalloista uutta lainsäädäntöä lobanneille kristillisille toimijoille myös Ghanassa.

Tästä huolimatta niin Afrikan konservatiivis-populistisessa retoriikassa kuin avunantajamaiden humanitaarisessa omakuvassa lännen rooli esitetään LHBTQ-vähemmistöjen vakaana tukijana.

Professori Jasbir Puar argumentoikin, että länsimaiden kansalliset mielikuvat LHBTQ-oikeuksien toteutumisesta toisintavat diskursiivista jakoa sivistyneiden ja takapajuisten kansojen välillä, mitä käytetään myös sodan retorisena oikeutuksena. Tässä kuvitteellisessa maantieteessä globaali pohjoinen esiintyy irrallisena globaalin etelän ihmisoikeusloukkauksista, kunnes se ryntää auttajana paikalle.

Pyrkimykset paikantaa homofobian juurisyyt ovat usein yksinkertaistavia. Postkoloniaali queer-tutkija Rahul Rao on huomauttanut, että Afrikan maiden esittäminen pelkkien ulkoisten vaikutteiden summana vie toimijuutta ja vastuuta paikallisilta vallan verkostoilta.

On kuitenkin tärkeää huomioida lännen vaikutusvallan ristiriitaisuus homofobian kasvussa niin historiallisesti kuin nytkin. Suomen ja muiden länsimaiden on kyettävä tunnistamaan osallisuutensa sekä ihmisoikeuksien puolustamisen että niiden vastustamisen prosesseissa.

Korjaus 2.5.2024: “Ugandassa presidentti hyväksyi 2023 lain…” muotoon “2023 lakimuutoksen”. Lisäksi korjattu: “Uusien lakien rikkomisesta saa kuolemantuomion” muotoon “Uuden lain rikkomisesta voi saada pahimmassa tapauksessa kuolemantuomion.”


Toimitus

Luettavaa

  • Rahul Rao, 2020: Out of time: the queer politics of postcoloniality. Oxford University Press.
  • Jasbir K. Puar, 2017: Terrorist assemblages: homonationalism in queer times. Teoksessa Jasbir K. Puar; with a new foreword by Tavia Nyong’om ; and a postscript by the author. Duke University Press.
  • Marc Epprecht, 2013: Sexuality and social justice in Africa: rethinking homophobia and forging resistance. Zed Books.
  • Anne Orford, 2003: Reading Humanitarian Intervention: Human Rights and the Use of Force in International Law. Cambridge: Cambridge University Press.
  • Ifi Amadiume, 1987: Male Daughters, Female Husbands: Gender and Sex in an African Society. London: Zed Books.
  • Adriaan van Klinken 2019: Kenyan, Christian, Queer. Religion, LGBT Activism, and Arts of Resistance in Africa. Penn State University Press.
Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

Martta Kaskinen

Martta Kaskinen on antropologitaustainen väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston globaalissa kehitystutkimuksessa. Väitöskirjassaan hän tutkii feministisen aktivismin sekä sukupuolten tasa-arvoon keskittyvän kehitysajattelun dynamiikkoja Kenian kansalaisyhteiskunnassa. Hänen akateemisia kiinnostuksen kohteitaan ovat mm. feminismi, kehitysyhteistyö, humanitarismi ja yhteiskunnallinen liikehdintä.Katso kirjoittajan artikkelit

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *