Hyvä kirja tempaa mukaansa ja kutsuu tutkimusmatkalle vieraisiin aikoihin ja paikkoihin. AntroBlogin toimitus on koonnut lukijoilleen kymmenen antropologiasta inspiroitunutta romaania kesälukemiseksi.
Antropologian tieteenalaan kuuluu elimellisesti tutkijan uppoutuminen vieraisiin kulttuureihin ja asettuminen tutkimuskohteidensa asemaan. Samaan aikaan antropologin odotetaan säilyttävän tieteellisen etäisyytensä ja kykynsä analyyttiseen ajatteluun.
Antropologinen akateeminen kirjallisuus hyödyntää myös fiktion keinoja. Antropologi ei vain tallenna näkemäänsä vaan tietoisesti muokkaa aineistoaan, kertoo tarinoita ja luo tuokiokuvia kokemustensa pohjalta.
Moni antropologi onkin urallaan ylittänyt rajan tieteenharjoittamisen ja romaanitaiteen välillä erityisesti scifin ja fantasian saralla.
Genret edellyttävät maailmojen rakentamista sekä vieraiden sivilisaatioiden yhteiskuntajärjestelmien ja kulttuuripiirteiden yksityiskohtaista kuvailua – pitkälti samoja asioita, joita antropologit työssään tutkivat.
Paikallisia tapoja ymmärtämättömänä ummikkona kentällä oleva tutkija taipuu myös herkulliseksi henkilöhahmoksi, jonka toilailuista on helppo ammentaa teksteihin.
Näistä aineksista AntroBlogin toimitus on koostanut lukijoilleen listan suomenkielistä kesälukemista, joka kutsuu matkalle antropologien pään sisään.
1. Octavia Butler – Aamunkoitto (1990, Kirjayhtymä)
Kysymys sivilisaatioiden synnystä on kutkuttanut niin antropologien kuin kirjailijoidenkin mielikuvitusta. Octavia Butlerin Xenogenesis-trilogian ensimmäinen osa Aamunkoitto luo asetelman, jossa ihmiskunta on tuhonnut itsensä ja joutuu aloittamaan alusta. Kirja pureutuu jännittävällä ja monisyisellä tavalla vallan ja vapaan tahdon kysymyksiin. Täystuhosta kourallisen ihmisiä pelastaneet oankalit suhtautuvat ihmiskuntaan hyväntahtoisten kolonialistien tapaan. Butler on afrofuturismiksi nimetyn genren pioneerejä, joka opiskeli laajasti eri aloja, muun muassa antropologiaa. Myös kirjan päähenkilö Lilith opiskeli antropologiaa ennen maailmanloppua.
Lue Toni Saarisen artikkeli Modernien maailmanloppukertomusten laaja kirjo
2. Susanna Clarke – Piranesi (2021, WSOY)
Piranesi kertoo samannimisestä päähenkilöstä, joka asuu yksin marmorista rakennetussa Talossa, jota on kohdannut jonkinlainen katastrofi. Muistamisen, yksinäisyyden ja identiteetin teemoja sekä tieteellistä etiikkaa käsittelevä teos kursii pala palalta kasaan Piranesin mysteeriä: kuka hän on ja miten hän on Taloon päätynyt, sillä jokin Talossa saa hänet unohtamaan. Ainoat johtolangat ovat Piranesin tekemät muistiinpanot sekä tutkimustehtävä, joka hänelle on annettu Talossa vierailevan Toisen toimesta. Susanna Clarken omalaatuinen fantasiateos jää mieleen kummittelemaan, eikä antropologiaakaan esitetä järin mairittelevassa valossa.
Lue Inkeri Aulan artikkeli Aistit, muistot ja teknologia kokemuksen välittäjinä
3. Rosa Liksom – Väylä (2021, Like Kustannus)
Antropologiaa opiskelleen Rosa Liksomin historiallisessa romaanissa liikutaan Lapin sodan aikaisen Tornionjoen eli Väylän molemmin puolin. Nimensä mukaisesti Väylä on paikallisille toiminut rajan sijaan ihmisiä yhdistävänä kulkureittinä. Päähenkilönä on nuori tyttö, joka yhdessä muiden sotimaan kykenemättömien kanssa saa vastuulleen kotitilansa karjan ajamisen turvaan Ruotsiin. Valtionrajojen lisäksi Väylässä liikutaan lapsuuden ja aikuisuuden rajoilla, sillä vaarallisen evakkomatkan aikana muiden vanavedessä ajelehtivasta tytöstä kasvaa itsenäinen nuori nainen. Suurimman huomion teoksessa vievät muunlajiset olennot, erityisesti lehmät, jotka ovat romaanissa henkilöhahmoja ihmisten tavoin. Sodan aikana molemmat joutuvat kärsimään.
Lue Helena Ruotsalan artikkeli Korona teki Tornion ja Haaparannan välisen rajan näkyväksi
4. China Miéville – Toiset (2011, Karisto)
Antropologitaustaisen China Miévillen Toiset on mielikuvituksellinen sekoitus dekkaria, vaihtoehtohistoriaa ja yhteiskuntakritiikkiä. Romaani sijoittuu kahteen kuvitteelliseen itäeurooppalaiseen kaupunkivaltioon, Beszeliin ja Ul Qomaan, joiden välisiin rajakiistoihin etsivä Borlú sekoittuu yrittäessään selvittää nuoren opiskelijan murhaa. Beszelillä ja Ul Qomalla ei ole fyysistä rajaa, vaan rajat ovat sosiaalisia ja valikoivaan unohtamiseen perustuvia. Kaupunkivaltiot jakavat saman fyysisen tilan: kaksi henkilöä voi istua vieretysten mutta oleskella eri valtioissa. Mikäli toinen haluaa puhua toiselle, on hänen kuljettava rajanylityspaikan kautta ennen kuin vierustoveri voi kiinnittää häneen huomiota. Luvattomilla rajanylittäjillä on ikävä taipumus kadota kaikkinäkevän Rikko-organisaation hampaisiin.
Lue Ville Laakkosen artikkeli Kuvittele maailma ilman rajoja
5. Ursula K. Le Guin – Pimeyden vasen käsi (1976, WSOY)
Tunnetun antropologin Alfred L. Kroeberin tyttären Ursula Le Guinin scifi-klassikko sijoittuu Gethen-planeetalle, jolle saapuu lähettiläs Genly Ai. Hänelle on annettu tehtäväksi neuvotella Gethenin jäsenyydestä planeettayhteisö Ekumenissa. Getheniläiset ovat kaksineuvoisia – he voivat ottaa kiima-ajan eli kemmerin aikana kumman tahansa sukupuolen osan. Scifin keinoin Le Guin tutkii yhteiskunnan järjestäytymistä biologisen androgyynisyyden ympärillä. Kirja on täynnä politiikkaa, juonitteluja ja ylikansallisten instituutioiden aiheuttamia ongelmia. Ain osa on kuin epäonnisen antropologin – lopulta hänen kohtalokseen koituu heikko ymmärrys kohdeplaneetan kulttuurista.
Lue seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta Antropologisesta sateenkaariliitteestä
6. Siru Aura – Myötäjäiset (2022, Stresa Kustannus)
Myötäjäiset on antropologi Siru Auran esikoisteos. Romaanissa seurataan kolmen naisen elämää Intian Bangaloressa 2000-luvun taitteessa. Taarinin sisko on kuollut onnettoman avioliiton seurauksena, ja hän janoaa kostoa. Rathamma johtaa järjestöä, joka auttaa myötäjäisväkivallan kohteeksi joutuneita naisia. Suomalainen Anu tekee väitöskirjatutkimusta myötäjäisiin liittyvästä lainsäädännöstä ja kipuilee kenttätyöhön liittyvän epävarmuuden, riittämättömyyden tunteen ja kulttuurishokin kanssa. Romaanin edetessä kolmen naisen tarinat kietoutuvat yhteen odottamattomin seurauksin.
Kuuntele Siru Auran Antropodi-haastattelu Myötäjäiset-romaanin synnystä
7. Kurt Vonnegut – Sähköpiano (1981, Tammi)
Kurt Vonnegutin dystopia ammentaa kirjailijan omista kokemuksista tehdasautomatiikan parissa. Sähköpianossa koneet hoitavat suurimman osan tuottavasta työstä ja ihmiset arvotetaan älykkyysosamäärän perusteella. Yhdysvaltoja hallitsevat insinöörit ja yritysjohtajat muiden joutuessa elämään koneiden heille räätälöimää yksitoikkoista elämää. Teoksessa seurataan insinööri Paul Proteuksen muutosta järjestelmän osasesta sen vastustajaksi, mitä kiihdyttää kohtaaminen salaperäisen antropologin kanssa laitakaupungin kapakassa. Sivujuonessa kuljetaan Bratpuhrin šaahin matkassa tämän havainnoidessa automatisoidun Amerikan yhteiskunnallisia ristiriitoja omasta kulttuuritaustastaan käsin.
Lue Eemi Nordströmin artikkeli Hevonpaskaduuneja ja freelance-zombeja
8. Tahmima Anam – Kulta-aika (2010, Basam Books)
Palkittu Kulta-aika on Bangladeshin itsenäisyyssodan aikaan 1970-luvulle sijoittuva historiallinen romaani, joka seuraa Haquen perheen elämää. Leskeksi jäänyt perheen äiti Rehana on jo kertaalleen menettänyt lapsensa miehensä sukulaisille mutta onnistunut saamaan heidät takaisin. Nuoriksi aikuisiksi kasvaneet lapset ovat mukana opiskelijapolitiikassa. Kun sota syttyy, on Rehanan tasapainoiltava lastensa menettämisen pelon ja kotimaansa itsenäisyyden vaatimien uhrausten välillä. Bangladeshilaistaustainen Tahmima Anam on antropologian alalta väitellyt tohtori Harvardin yliopistosta.
Lue asiantuntija Olli Ruohomäen haastattelu Antropologiaa sodan ja rauhan kentillä
9. Tuomi Kariniemi – Tulilintu (2021, WSOY)
Tuomi Kariniemen esikoisromaanissa seurataan kahden kunnianhimoisen nuoren aikuisen parisuhdetta. Maarit on uraohjus, joka pyrkii sovittamaan kilttiä luonnettaan yritysmaailman häikäilemättömyyteen. Hänen puolisonsa Pasi on menestyvä antropologi, jonka menneisyyttä varjostaa synkkä salaisuus. Paineet uran edistymisestä ajavat molempia epätoivoisiin tekoihin ja yhä kauemmaksi toisistaan, minkä seurauksena raja faktan ja fiktion välillä hämärtyy myös lukijalla. Kariniemen tausta antropologina välittyy muun muassa Pasin eloisissa kenttätyökuvauksissa, joissa seurataan japanilaisia syrjäytyneitä nuoria. Akatemia ja yritysmaailma näyttäytyvät kyynisinä vallanhimoisten ihmisten temmellyskenttinä.
Lue lisää antropologian soveltamisesta AntroBlogin työelämäosiosta
10. Jeff VanderMeer – Hävitys (2015, Like Kustannus)
Jeff VanderMeerin Eteläraja-trilogian avaava Hävitys kuvaa monitieteisen retkikunnan tutkimusmatkaa jonnekin päin Yhdysvaltoja kuin tyhjästä ilmestyneelle mystiselle X-alueelle. Jokainen jäsen on valikoitunut retkikuntaan erityisosaamisensa perusteella: mukana on antropologi, biologi, maanmittaaja ja psykologi. Mutta osaavatko he toimia yhdessä, entä kuinka pitkälle heidän koulutuksensa kantaa vieraassa ympäristössä? Tyylilajiltaan scifi-kauhua edustava Hävitys tarkastelee minuuden rakentumista, monilajisuutta ja luonto–kulttuuri-kahtiajakoa omaperäisellä otteella.
Lukemisen sijaan voit myös katsoa Hävityksen pohjalta tehdyn Netflix-filmatisoinnin
–
Lukuvinkkien myötä AntroBlogin toimitus jää kesätauolle, jolta palaamme uusin aihein syyskuun alussa. Toivotamme lukijoillemme aurinkoista kesää ja antroisia lukuhetkiä!
Toimitus
- Toimittaja: Niina Ahola, Maria Karuvuori, Eemi Nordström
- Podcast-lukija: Maria Karuvuori
- Verkkotaitto: Niina Ahola
- Artikkelikuva: Jake Nackos/Unsplash
