Eemi Nordström, VTM, on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hän tarkastelee väitöskirjassaan suurten hyttysmäärien kuvauksia historiallisessa matkakirjallisuudessa sekä tulvahyttysten ympärillä pyöriviä poliittisia kysymyksiä nykypäivän Keski-Ruotsissa.
Value Frontiers Across Locations and Landscapes -konferenssissa keskustellaan rajaseutuihin ja rajaseutujen luomiseen liittyvistä kysymyksistä antropologisesta näkökulmasta. Kaikille avoin ja maksuton hybridikonferenssi järjestetään perjantaina 8.9.2023 klo…
Hyttyset ovat mietityttäneet kansoja jo vuosisatoja, mistä osoituksena toimivat Siperiasta Saamenmaalle kerrottavat hyttysten syntymyytit.
Ihmissusilla, nagualeilla ja muilla vastaavanlaisilla muodonmuuttajilla on taipumusta ilmaantua silloin, kun raja ihmisen ja eläimen välillä on järkkymässä.
23. kesäkuuta 1992, muuan metsätyönjohtaja kohtasi suureksi hämmästyksekseen naarasleijonan taimikkoaukealla Etelä-Karjalan Ruokolahdella. Otsikoiden puute ei riitä selittämään, miksi paikallisista leijonahavainnoista tuli niin merkittävä valtakunnallinen puheenaihe.
Monilajinen antropologia tarkastelee ihmisen ja muiden elollisten välistä vuorovaikutusta. Sen perusidea on lähestyä muunlajisia eliöitä aktiivisina osallistujina ihmisyhteisöjen elämään eikä vain ruokana, välineinä tai…
Klassisessa luonnon ja kulttuurin kahtiajaossa eläinten on nähty voivan olla kulttuurissa läsnä vain valtasuhteen kautta, eli ihmisen kesyttäminä koti- tai lemmikkieläiminä. Ihmisen suhdetta muihin lajeihin ei voi kuitenkaan täysin erottaa ihmisten keskinäisestä sosiaalisesta kanssakäymisestä, sillä sekä ihmiset että eläimet ovat omaksuneet toisensa omiin kulttuureihinsa.
