Napanuorametsä
Kun Thaimaan pakayawien yhteisöön syntyy lapsi, napanuora tai koko istukka pakataan bambuputkiloon ja sidotaan nuoreen, terveeseen hedelmäpuuhun. Puun ja lapsen sielut kietoutuvat toisiinsa ja puusta tulee lapsen elämän symboli.
Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.
Kun Thaimaan pakayawien yhteisöön syntyy lapsi, napanuora tai koko istukka pakataan bambuputkiloon ja sidotaan nuoreen, terveeseen hedelmäpuuhun. Puun ja lapsen sielut kietoutuvat toisiinsa ja puusta tulee lapsen elämän symboli.
Amazonin alueen kansojen parissa ajatellaan, että lapsi voi olla biologisesti useamman miehen tuottama. Kaikki miehet, joiden kanssa nainen on sukupuoliyhteydessä raskauden aikana tai juuri ennen sitä, ovat lapsen isiä.
Bantufilosofia katsoo, että aika syntyy koetuista tapahtumista. Tällöin aika virtaa taaksepäin kohti painoarvoltaan ikuista menneisyyttä.
Kuşköy on eristäytynyt vuoristokylä Mustanmeren rannikolla Turkissa. Sen tuhatkunta asukasta ovat satojen vuosien ajan kommunikoineet viheltämällä, kielellä jota kutsutaan “lintukieleksi”. Kylän nimi merkitsee lintujen kylää.
Mökkeilyssä ei vaikuta olevan kyse mukavasta lomailusta. Ihmiset suuntaavat keskelle ei mitään paikkoihin, joissa on paljon hyttysiä ja ulkohuussi, mutta ei juoksevaa vettä eikä aina sähköäkään. Vaikka tuottavuutta ihannoidaan, kaupungit tyhjenevät mökkikauden huipun aikaan. Elämän perusasiat ovat vaivalloisempia mökillä: jopa lämmitys ja ruoanlaitto vaativat ruumiillista työtä.
Vanhan eurooppalaisen perinteen mukaan mehiläiset tuli pitää ajan tasalla tärkeistä
uutisista kuten hautajaisista. Mikäli mehiläisiä ei asetettu ”surutilaan”, siitä saattoi seurata mehiläisten lähtö pesästä, hunajantuotannon loppuminen tai jopa mehiläisten kuolema.