Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Sosiaali- ja kulttuuriantropologia on kulttuurisen ja sosiaalisen elämän vertailevaa tutkimusta, joka perustuu empiiriseen, etnografiseen aineistoon.
Juuso Koponen
Juuso Koponen on valtiotieteiden maisteri ja antropologi, joka valmistelee väitöskirjaa huono-osaisuudesta ja kolmannen sektorin tarjoamasta ruoka-avusta. Juusoa kiinnostavia tutkimuksellisia teemoja ovat huono-osaisuus ja eriarvoisuus, yhteiskuntaluokat, hyväntekeväisyys, talouden antropologinen tutkimus, diskurssianalyysi ja ideologiakritiikki. Juusolle voi lähettää palautetta ja kommentteja sähköpostitse: palaute.koponen@gmail.com
Post by Juuso Koponen
Ihmissyönnin antropologiaa
Kannibalismia on ollut olemassa monissa eri muodoissa, monin paikoin ympäri maailmaa. Antropologisesta kirjallisuudesta löytyvissä kuvauksissa ihmissyönti esitetään normaalina osana tietyn kansan, ihmisryhmän tai heimon elämänmuotoa. Kyse ei ole poikkeamasta vaan yhteisön omien normien mukaisesta toiminnasta. Ihmissyöntiin on myös usein kuulunut tarkkoja rituaaleja ja sääntöjä. Sen olemassaoloa kulttuurin "normaalina" osana on myös epäilty.
Talousantropologia
Taloudella viitataan antropologiassa siihen, miten ihminen tuottaa elämänsä jatkamisen aineelliset edellytykset. Lue lisää
Ihmiskunnan historia — taistelua nälkää vastaan?
Kulttuurimaterialismissa elinympäristöä ja teknologiaa pidetään kulttuurin suunnan määrittäjinä. Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät maksimoimaan ravinnon ja eläinproteiinien riittävän määrän annetuissa olosuhteissa. Tässä ajattelussa myös esimerkiksi uskonnolliset ruokatabut voidaan selittää ekologisilla tekijöillä. Marvin Harrisin mukaan kulttuureilla on taipumus asettaa yliluonnollisia kieltoja jonkin eläimen lihan käytölle silloin, kun sen yhteisölle tuottama hyöty verrattuna kuluihin vähenee.
Köyhyyttä hyvinvointivaltion keskellä
Millaista kolmannen sektorin tarjoamaan ruoka-apuun turvautuvien ihmisten arkitodellisuus on tämän hetken Suomessa? Millainen merkitys kolmannen sektorin tarjoamalla ruoka-avulla on huono-osaisten selviytymiselle? Leipäjonoja voi ajatella suomalaisen yhteiskunnan notkelmina, joihin ajautuneiden ihmisten elämäntilanne on usein hyvin vaikea. Etnografinen tutkimusote auttaa kertomaan, millaista kolmannen sektorin ruoka-apuun turvautuvien arkitodellisuus todella on.