Post by Suvi Lensu

Viime lokakuussa Yhdysvalloissa alkunsa saanutta metoo-kampanjaa on verrattu ilmiönä jopa naisten äänioikeuden saavuttamiseen. Liikettä on kuitenkin kritisoitu miesten liiallisesta syyllistämisestä. “Noitavainoksi” ja “kenttäoikeudeksi” kutsuttu kampanja kolahtaa miehen kunnian päälle. Artikkeli käsitelee metoo-ilmiötä, sen haastamaa vaikenemisen kulttuuria sekä maskuliinista kunniakäsitettä Suomessa.

Alun perin Piilaaksosta rantautunut startup-yrittäjyys, suomeksi kasvuyrittäjyys, on noussut yhdeksi markkinatalouden suurimmaksi trendiksi vajaan vuosikymmen aikana. Suomessa start-up pöhinä saavuttaa huippunsa jokavuotisessa Slush-juhlassa. Tänä vuonna joulukuun alussa pidetty tapahtuma keräsi jo yli 2600 startup-yritystä ja vaikuttavan ryhmän puhujia skenen ajankohtaisimmista vaikuttajista aina rauhannobelisti Al Goreen. Mutta mitä startup-yrittäjyys oikeastaan on? Ja voidaanko siitä puhua pelkästään uutena yrityksen muotona vai jopa elämäntapana? Mitkä tunnusmerkit tekevät yrityksestä startupin?

Voidaanko seksityöstä tehdä maailmanlaajuisia yleistyksiä? Miten sitä koskevat lait määritellään ja voidaanko niistä tehdä yleismaailmallisia? Kun asiantuntijat, aktivistit, poliitikot ja ihmisoikeusjärjestöt keskustelevat ja päättävät seksityötä koskevista laeista, on seksityöntekijöiden oma ääni usein kateissa. Silti määritelmällä siitä, kuka on seksikaupan uhri ja kuka omaehtoinen seksityöläinen, on kauaskantoiset seuraukset seksityöntekijöiden oikeuksiin.