Akatemia tarkoittaa suomen kielessä kahta asiaa. Se viittaa alansa korkeimpaan oppilaitokseen taikka tieteellisen alan edistämiseksi perustettuun yhtymään. Akatemia-kategoriasta löytyvät yliopistoa, akateemisuutta ja tutkimusta käsittelevät artikkelit. Myös toimituskunnan tervehdykset sijaitsevat täällä.
Haluamme jakaa lukijoillemme kansainvälisen sisarjulkaisumme Allegralaboratory.netin koostaman listan antropologisia teoksia, jotka ovat eniten vaikuttaneet humanistisiin ja yhteiskuntatieteellisiin keskusteluihin ja länsimaiseen ajatteluun. Tämä kirjallisuus on tieteenalamme ytimessä. Se edustaa tutkimuksellista pohjaa, jolle myös AntroBlogin toiminta perustuu. Listan sisällössä oli yllätyksiä, joita tässä artikkelissa analysoimme.
Tässä podcastissa antropologi Harri Englund vertailee kirjailija Jari Tervon suorapuheisia totuuksia Radio Suomen Kansanradio –ohjelman keskusteluihin. Totuudenpuhujia riittää myös totuudenjälkeisessä maailmassa. Kuinka totuuksiin päädytään esimerkiksi suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa?
Antropologisella ötökkäaterialla napostellaan hyönteisruokia ja tutkitaan hyönteissyöntiin liittyviä kysymyksiä. Miksi ötököiden syönti on ajatuksena vaikea? Ovatko ajatusmallimme muutettavissa? Mitä kaikkea ymmärrämme ruuaksi ja minkä vuoksi? Yleisö pääsee maistelemaan hyönteisruokia ja tutustumaan ilmiöön maailmalla ja meillä asiantuntijoiden johdolla.
Sipilä-gate nousi nopeasti pikkujoulukauden kuumimmaksi puheenaiheeksi. Asiasta on kuoriutunut päivittäin uusia kerroksia, ja siitä on esitetty erinomaisia analyyseja. Yhdeksi tapauksen voittajaksi nousee journalistinen integriteetti ja sananvapauden puolustaminen. Politiikan pelisäännöt puolestaan ottavat taas kerran rutkasti turpiin. Tekstissä tapahtunutta pohditaan erinäisten aikamme ilmiöiden kautta, ja peilataan tapahtumia tutkijoiden yhteiskunnalliseen asemaan.
Helsingissä järjestettiin syyskuun lopulla konferenssi nimeltä ‘Wild or Domesticated – Uncanny in Historical and Contemporary Perspectives’. Konferenssin teemana ollut kumma puhutti tapahtumaan osallistuneita tutkijoita ja taiteilijoita. Kummaa käsiteltiin kokemuksena, joka rikkoo totunnaisen rajoja, ja ilmiönä jolle on vaikeaa löytää selitystä. Siitä puhuttiin mahdollisuutena toisiin todellisuuksiin sekä jaettuna tai yksityisenä yliluonnollisena uskomuksena. Tutkimusten mukaan kummia kokemuksia luonnehtii niiden erityislaatuisuus ja poikkeavuus arkikokemuksiin verrattuna.
Timo Kaartinen on pitkän akateemisen uran tehnyt antropologi, joka aloitti elokuussa sosiaali- ja kulttuuriantropologian professorina Helsingin yliopistolla. Hän on erikoistunut työssään Kaakkois-Aasiaan. Kaartisen oma tutkimus on käsitellyt monipuolisesti erilaisia aihepiirejä muistamisesta ja suullisesta perinteestä kielenkäyttöön ja valtakysymyksiin. Professori Kaartinen on lisäksi laajasti perehtynyt ympäristöön liittyviin keskusteluihin, joten pyysimme häntä kertomaan meille ympäristöantropologiasta ja sen yhteiskunnallisesta sovellettavuudesta.
