Arkisto

Donald Trumpin nousu rakennusalalla miljardiomaisuutensa luoneesta liikemiehestä erääksi maailman vaikutusvaltaisimmista johtajista on ehtinyt herättää valtavasti epäuskoa ja toivoa, katsojasta riippuen. Historialliseksi nimitettyä vaalitulosta tullaan analysoimaan vielä pitkään. Trumpin suosiota on selitetty ennen kaikkea USA:n talouden kriisillä ja muukalaispelon ruokkimalla rasismilla. Ilmiö henkilöityy kouluttamattomiin, vähävaraisiin valkoisiin miehiin. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus.

Vaihtoehdoista demokraattisten järjestelmien tuottamiin epäkohtiin on viime vuosina keskusteltu yllättävän vähän. Nationalistisen populismin nousua on seurattu sekä Euroopan eri puolilla että nyt Pohjois-Amerikassa. Näemme omin silmin fasististen ja autoritääristen hallintopiirteiden vahvistumisen – vihapuheen, mielivaltaisen julkisen väkivallan. Kun todellisuus tuottaa demokraattisen vaali- ja hallintajärjestelmän seurauksena toistuvasti näin karuja lopputuloksia, miksi edelleen puolustamme demokratiaa järjestelmänä?

Clinton 204, Trump 247. Varoittivathan gallupit meitä tästä – eikä kerta ole ensimmäinen, kun Yhdysvaltain vaalitulos horjuttaa uskoa ihmiskuntaan. Silti lopputulos tuntuu surrealistiselta, epätodennäköiseltä, pelottavalta. Donald Trumpin vaalivoitto vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa jäänee historiaan merkittävänä sukupolvikokemuksena. Samoin lienee tulevaisuudessa Brexitin ja Trumpin vaalivoiton suhteen.

Bioteknologian ja -tieteiden kehitys antaa voimaa käsitykselle, jonka mukaan vain mielikuvitus on rajana sille, mitä ihmiskunta voi saavuttaa tulevaisuudessa. Tähän mahdollisuuteen tarttuvat biohakkerit. Biohakkeroinnissa biologiset organismit, ihminen mukaan luettuna, voidaan ottaa tietoisen manipuloinnin ja muokkauksen kohteeksi. Ilmiöllä on juurensa tee-se-itse-tieteessä, amatööribiologiassa ja hakkerikulttuurissa.