Arkisto

Muotoilu on antropologille käyttökelpoinen metafora. Jo lähtökohtaisesti siinä yhdistyvät tekeminen ja ajatteleminen, aineellisuus ja mielikuvitus. Lainaamalla muotoilun käsitteitä antropologit irtaantuvat vuosisatoja länsimaita piinaavasta työnjaosta, jossa päässä tehty työ oli keinotekoisesti pidetty erillään ruumiillisesta työstä. Muotoilussa nämä yhdistyvät. Antropologienkaan ei tarvitse pakottaa tutkimuksiaan länsimaisen tieteen lokeroihin, jotka erottavat toisistaan tekniset asiat ja ihmisiä koskevat asiat. Tekniikka ja yhteisö kulkevat kaikkialla yhdessä. Muotoilua ja antropologiaa yhdistämällä näitä tosiasioita on helpompi käsitellä.

Joukkueurheilu on tähän saakka vanginnut suurimman osan urheilua tutkivan antropologian huomiosta. Pitkän matkan juoksu puolestaan ei ensi vilkaisulla näytä ansaitsevan teoreettista tarkastelua, onhan se monotonista ja yksinäistä puuhaa. Mutta kenties mitään toista urheilulajia ei harjoiteta yhtä keskittyneesti ja uskonnonomaisesti kuin juoksemista. Yhtäkään lajia ei samassa määrin liitetä transsendenssiin, itsetutkiskeluun ja itsen rakentamiseen. Millainen keho on juokseva keho?

Kulttuuri, antropologin käsitepankin keskeisin termi on kaikkea muuta kuin helposti määriteltävä, ja sen kontekstista riippuviin merkityksiin on syytä kiinnittää huomiota. IDEA 2010 -suunnittelijakonferenssissa kulttuurin ja antropologian käsitteet nousivat esiin yhteydessä, jota voisi edelleenkin luonnehtia ajankohtaiseksi. Erityisesti käyttäjäkokemukseen perustuvaan mobiililaite- ja verkkosuunnitteluun erikoistunut suunnittelija Josh Clark esitteli näkemyksensä alati lisääntyvistä mobiilialustoista erilaisina “kulttuureina”. Eri mobiilialustat ja käyttöjärjestelmät muotoutuvat hänen mukaansa omanlaisikseen erilaisten käyttäjäryhmien, tapojen ja normien sekä hallinnollisten järjestelmien kautta. Nämä mobiilikulttuurien osa-alueet muokkaavat vastaavasti mobiilialustan käyttäjien käyttäytymistä ja sosiaalista persoonaa. Antroblogin työelämätoimitus poimi tämän lähestymistavan tarkempaan syyniin.

Tiistaina 12.3. nähtiin toinen jakso Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla, jossa aiheena oli asunnottomuus. Arman perehtyi asunnottomien elämään etnografisin ottein: haastattelemalla ja viettämällä aikaa tukalaan elämäntilanteeseen joutuneiden, yhteiskunnan marginaaleissa elävien kodittomien kanssa. VVA ry:n toiminnanjohtaja kertoi jaksossa, että asunnoton voi päästä kiperästä tilanteestaan usein uskaltautumalla pyytämään apua. Avuntarjoajia on - miksei apua haeta? Jaksossa viitattiin useaan otteeseen päihde- ja mielenterveysongelmiin. Antropologialla on pitkät perinteet köyhyyden ja asunnottomuuden tutkimuksessa, ja pintaa raaputtamalla löytyykin lisää tilannetta selittäviä tekijöitä.