Arkisto

Nepalin maanjäristyksissä huhti-toukokuussa 2015 kuoli 8 800 ihmistä ja loukkaantui 22 300. Tuhoutuneita ja vahingoittuneita taloja on 750 000. Tuhoutuneisiin koteihin liittyy paljon muistoja, jotka Nepalissa usein linkittyvät tärkeisiin ihmissuhteisiin. Talot eivät olekaan pelkästään materiaalisia rakennelmia, sillä niiden merkitykset ovat tiiviisti kiinni sosiaalisissa suhteissa sekä kulttuurisessa kontekstissa. Voidaan myös ajatella, että talot koostuvat niissä asuvien ihmisten välisistä suhteista. Itsestään selvinä pidettyjen rakennusten merkitys huomataan poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten maanjäristyksen jälkeen.

2010-luvulla biseksuaalisuudella on monenlaisia merkityksiä. Sen seksuaalipoliittinen merkitys on vähentynyt, ja viihteellinen merkitys kasvanut. Biseksuaalisuus on ilmiö, jonka avulla voi houkutella erilaisia yleisöjä erilaisten mediasisältöjen pariin. Samalla biseksuaalisuus on termi, jota käytetään seksuaalisen identiteetin määrittelyyn.

Naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä on viime aikoina herättänyt keskustelua mediassa. Ilmiö on noussut esiin iltapäivälehtien lööpeissä sekä sosiaalisen median keskusteluissa kuten #Lääppijä–kampanjassa, jossa suomalaiset jakoivat kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä. Seksuaalinen häirintä ei ole ilmiönä uusi, mutta siihen on alettu puuttua etenkin julkisuudessa entistä enemmän.

Helmikuussa sain kunnian haastatella suomalaisen antropologian ja kehitystutkimuksen pioneeria, professori Marja-Liisa Swantzia tämän 90-vuotispäivän johdosta. Professori Swantz on pitkälti Tansaniaan sijoittuneen uransa aikana ehtinyt tehdä laaja-alaista kulttuurista ja kehitystutkimusta, ja johtaa esimerkiksi Suomen ensimmäistä kehitystutkimusprojektia. Hän on hoitanut sosiaali- ja kulttuuriantropologian virkoja Helsingin yliopistossa, tullut nimitetyksi Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen ensimmäiseksi johtajaksi, ja vaikuttanut myös yliopistoissa Suomen ulkopuolella.

Vahvuus on seksikästä! Vahva on uusi laiha! Nämä iskulauseet ovat tulleet tutuiksi viime vuosina sosiaalisessa mediassa, mainonnassa ja naisten kehoihin liittyvässä uutisoinnissa. Keho saa merkityksensä sitä ympäröivästä kulttuurista, ja vartaloa muokataan kulloinkin vallalla olevien uskomusten, kauneuskäsitysten ja niihin liittyvien tekniikoiden ja harjoitteiden kautta. Keho näin ollen myös heijastaa ja kantaa symbolisia merkityksiä yhteiskunnan arvoihin liittyen.