Seksuaalisuus ja sukupuoli

Olemme pitäneet kevään ajan tiukasti silmällä Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla. Suomalaista yhteiskuntaa kuohuttavia ajankohtaisia aiheita esille nostava sarja ansaitsee ensimmäisen esityskautensa päätteeksi antropologisen arvion. Sarjan viimeisen jakson teemana oli ajankohtainen, kiistanalainen ja vaikeasti määriteltävä asia: suomalaisuus. Jaksossa kulminoituivat sarjan vahvuudet ja heikkoudet. Pääsivätkö eri ryhmien edustajat tasapuolisesti ääneen tässä viimeisessä jaksossa - tai sarjassa ylipäänsä?

2010-luvulla biseksuaalisuudella on monenlaisia merkityksiä. Sen seksuaalipoliittinen merkitys on vähentynyt, ja viihteellinen merkitys kasvanut. Biseksuaalisuus on ilmiö, jonka avulla voi houkutella erilaisia yleisöjä erilaisten mediasisältöjen pariin. Samalla biseksuaalisuus on termi, jota käytetään seksuaalisen identiteetin määrittelyyn.

Naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä on viime aikoina herättänyt keskustelua mediassa. Ilmiö on noussut esiin iltapäivälehtien lööpeissä sekä sosiaalisen median keskusteluissa kuten #Lääppijä–kampanjassa, jossa suomalaiset jakoivat kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä. Seksuaalinen häirintä ei ole ilmiönä uusi, mutta siihen on alettu puuttua etenkin julkisuudessa entistä enemmän.

Parisuhdetta, sukupuolirooleja ja seksuaalisuutta koskeva vapaus liitetään usein Skandinavian maihin. Esimerkiksi angloamerikkalaisessa populaarikulttuurissa estottomat ja kokeilunhaluiset skandinaavit muodostavat omanlaisensa stereotypian. Aina näin ei ole ollut ja onkin kieltämättä erikoista, kuinka perin juurin luterilaisista pohjoisista yhteiskunnista on tullut sukupuoliliberalismin tyyssijoja. Syitä tälle kehityskululle on varmasti monia ja yksi kenties yllättävimmistä tulee antropologian suunnalta, 1900-luvun alun etnografisista tutkimuksista melanesialaisten sukupuolielämästä.