Ympäri maailmaa ihmiset muokkaavat vartaloitaan erilaisin keinoin. Nämä keinot ja niiden takana olevat motiivit heijastelevat yksilöiden sosiaalista, kulttuurista ja poliittista todellisuutta. Ajatus kulttuurin määrittämästä ihmiskehosta on kutkuttanut antropologeja pitkään. Tässä juttukategoriassa ovat esillä kehollisuutta ja terveyttä käsittelevät artikkelimme.
Miten länsimaisten kauneusihanteiden leviäminen vaikuttaa maailmalla, ja onko universaalia kauneutta olemassa? Kauneudessa ei ole kyse ainoastaan biologisesta vetovoimasta. Käsitykset kauneudesta ilmentävät aikaan, paikkaan, luokkaan, statukseen, kulttuurisiin hyveisiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä asioita.
Helsingin kuuluisa Yrjönkadun uimahalli tunnetaan alastonuimahallina. Uima-asun käyttäminen on vapaaehtoista naisten ja miesten omien naku-uintivuorojen aikana. Millaisia mielikuvia ja kokemuksia Yrjönkadun uimahallin tarkastelu herättää? Miten alastonuinti naisille tarkoitetussa julkisessa tilassa muuttaa katseen kohteena olemista, omaa katsettamme naisina ja alastomuuden hahmottamista?
Kannibalismia on ollut olemassa monissa eri muodoissa, monin paikoin ympäri maailmaa. Antropologisesta kirjallisuudesta löytyvissä kuvauksissa ihmissyönti esitetään normaalina osana tietyn kansan, ihmisryhmän tai heimon elämänmuotoa. Kyse ei ole poikkeamasta vaan yhteisön omien normien mukaisesta toiminnasta. Ihmissyöntiin on myös usein kuulunut tarkkoja rituaaleja ja sääntöjä. Sen olemassaoloa kulttuurin ”normaalina” osana on myös epäilty.
Synnyttämistä ja syntymistä pidetään kaikkialla maailmassa haavoittuvana ja riskialttiina tapahtumana. Jokainen kulttuurinen ympäristö tukee synnytyksen prosessia omien uskomusjärjestelmiensä pohjalta niin, että lopputulos on paras mahdollinen. Synnytyksen fysiologia ja sosiaalinen ympäristö ovat aina kietoutuneet tiiviisti yhteen, eikä niitä voida erottaa toisistaan. Nainen oppii synnyttämään oman kulttuurinsa ehdoilla.
Mielen tasapaino koostuu monista osatekijöistä. Osa niistä pääsee toisinaan unohtumaan keskustelussa, jota käydään mielenterveysdiagnoosien viidakossa. Monissa mielenterveyden häiriöinä nähdyissä tiloissa ja kokemuksissa on kyse myös siitä, mikä yhteiskunnassa ymmärretään normaaliksi ja epänormaaliksi.
Moderni lääketiede julistaa antavansa naisille valtuudet omien kehojensa kontrolloimiseen. Naiset, joilla on pääsy lääketieteen palveluiden pariin, ovat historiallisesti ennen näkemättömällä tavalla vapaita. Tämän artikkelin pohjana on näkemys, jonka mukaan naisen oikeus kontrolloida omaa kehoaan on tavoittelemisen arvoinen asia. Abortilla on monenlaisia poliittisia ulottuvuuksia, ja toisinaan se tulkitaan virheellisesti tämän kontrollin pettämiseksi.