Kolumnit

Tähän aihekategoriaan on koottu kolumnityyliset, kevyemmät juttumme. Kolumneissa esitellään jokin hauska tai mielenkiintoinen, antropologiasta inspiroituva oivallus tai mielipide ilman syvällisempää teoreettista tai tutkimuksellista pohdintaa. Jos haet kevyttä luettavaa, löysit etsimäsi!

Puhumatta paras?

4.5.20184.12.2019
tehnyt Taina Cooke ja Roger Norum
Kolumnit

Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa keskityttiin tällä kertaa meluun ja hiljaisuuteen. Satu Kivelä haastatteli dosentti Outi Ampujaa, joka on tutkinut ääniympäristöjen muutosta ja hiljaisuuden merkityksiä. Kuunnelmassa paneuduttiin muun muassa melun haittavaikutuksiin ja hiljaisuuden tarpeeseen. Antropologiassa hiljaisuuteen on suhtauduttu monella tapaa. Tarkastelussa voi olla hiljentämisen ja sanallistamisen prosessit tutkimuksessa, tai toisaalta hiljaisuus konkreettisena ilmiönä. Antropologit ovat perinteisesti tutkineet kaukaisia yhteisöjä, ja kentältä palattuaan kokeneet tehtäväkseen äänen antamisen tutkittavilleen.

Minne katosit, rakas lähimetsäni?

25.4.20184.12.2019
tehnyt Bea Bergholm
Kolumnit

Yle Radio 1:n Havaintoja ihmisestä -sarjassa keskustellaan ympäristötutkija ja ekoteologi Panu Pihkalan kanssa ympäristöahdistuksesta ja ilmastonmuutoksen herättämistä tunteista meissä pohjoismaalaisissa. Ympäristöahdistus on usein henkilökohtaista surua siitä, kun oman lähiympäristön luonnonpaikat tuhoutuvat.

Ostrakismi ja sosiaalinen kuolema

27.2.20184.12.2019
tehnyt Emmi Huhtaniemi
Kolumnit

Mitä ihmiselle tapahtuu, kun hänet suljetaan sosiaalisen yhteisön ulkopuolelle? Ihminen on sosiaalinen eläin, jolla on syvä tarve tulla nähdyksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Yhteisöstä ulossulkeminen on ihmiskunnan kaikkialla maailmassa tuntema rangaistuksen muoto, jolla on kuritettu sosiaalisia normeja tai lakeja rikkovia yksilöitä. Rangaistuksen kokeminen äärimmäisen ankaraksi ja sen yleisyys sekä maantieteellisesti että historiallisesti paljastaa sen, kuinka tärkeää yhteisöön kuuluminen on ihmiselle.

Paljasta joulupöytäsi salat

19.12.201723.12.2024
tehnyt Ninnu Koskenalho ja Saara Toukolehto
Kolumnit

Viime joulun alla pohdimme lahjan merkitystä sosiaalisten suhteiden näkökulmasta. Joulussa kyse erityisestä tunnelmasta, perheen kanssa yhteen kokoontumisesta, kodin tai ystäväpiirin omien jouluperinteiden noudattamisesta ja tietenkin yhdessä ruokailusta. Yhdessä aterioinnin merkitys korostuu vuosi vuodelta – etenkin, kun monet luopuvat lahjanannon perinteestä kerskakulutuksen joutuessa yhä rankemman kritiikin kohteeksi. Mitä jouluateriasta paljastuu antropologisen teorian valossa?

Kuvitettuja tulevaisuuksia faktojen sijaan

24.11.20177.10.2018
tehnyt Simo Sarkki
Kolumnit

Totuuden jälkeinen aika on käsillä. Poliitikot, mutta myös kansalaiset ja muut toimijat muodostavat mielipiteensä ja tekevät päätöksensä luottaen yhä enemmän mielikuviin tieteellisten faktojen sijaan. Päätösten panoksena on tulevien sukupolvien ja ympäristön hyvinvointi. Onneksi tulevaisuus ei ole totta, ennen kuin me teemme sen yhdessä. Ehkä tieteenkin pitäisi faktojen lisäksi tuottaa myös mielikuvia tulevaisuuden hallitsemiseksi ja hillitsemiseksi. Tässä Oulun yliopistolla vietetyn taksvärkkipäivän inspiroimassa ensituntuman skenaarioharjoitteessa tutkaillaan tulevaisuuden epävarmuuksia kuvaparien kautta.

Diana muovasi naisen tarinaa

Prinsessa Dianan viimeiseksi jääneestä automatkasta Pariisissa tuli tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Vuosipäivän myötä mediassa on muisteltu Dianan elämää. Antropologisesti mielenkiintoisin seikka ovat kuitenkin Dianan kuoleman kulttuuriset seuraukset, jotka saattoivat vaikuttaa elämäämme enemmän kuin tiedostamme.