Napanuorametsä
Kun Thaimaan pakayawien yhteisöön syntyy lapsi, napanuora tai koko istukka pakataan bambuputkiloon ja sidotaan nuoreen, terveeseen hedelmäpuuhun. Puun ja lapsen sielut kietoutuvat toisiinsa ja puusta tulee lapsen elämän symboli.
Kulttuurishokki-sarja esittelee joka sunnuntai-ilta uusia näkökulmia tuttuihin tapoihin ja muiden kulttuurien elämänmenoon. Alunperin erityisesti somekanaviimme suunniteltu sarja vie lukijat matkalle ympäri maailmaa ja ihmiskunnan historiaa. Millaisia tapoja, käytäntöjä, uskomuksia ja järjestelmiä muualla maailmassa on kehitetty? Entä millaisia selityksiä omien kulttuuristen tapojemme takaa löytyy?
Kulttuurishokilla viitataan shokkiin, jonka ihminen kokee vieraassa kulttuurisessa ympäristössä. Kulttuurisen sopeutumisen prosessiin kuuluu useita vaiheita. Suomalaissyntyinen antropologi Kalervo Oberg tutki näitä jo 1950-luvulla. Oberg nimesi kulttuurishokin eri vaiheet kuherruskuukausivaiheeksi, kriisivaiheeksi, toipumisvaiheeksi ja sopeutumisvaiheeksi. Viides vaihe on käänteinen shokki, joka koetaan palatessa alkuperämaahan.
AntroBlogin Kulttuurishokeissa ei ainoastaan kurkistella tapohin eri puolilla maailmaa, vaan käännetään katse myös Suomen sisältä löytyviin sosiaalisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Varaudu yllättymään, ihmettelemään ja oivaltamaan! Kulttuurishokkeja julkaistaan myös videoiden muodossa.
Keväästä 2016 saakka ilmestynyttä sarjaa kirjoittavat Ninnu Koskenalho ja Emmi Huhtaniemi.
Kun Thaimaan pakayawien yhteisöön syntyy lapsi, napanuora tai koko istukka pakataan bambuputkiloon ja sidotaan nuoreen, terveeseen hedelmäpuuhun. Puun ja lapsen sielut kietoutuvat toisiinsa ja puusta tulee lapsen elämän symboli.
Amazonin alueen kansojen parissa ajatellaan, että lapsi voi olla biologisesti useamman miehen tuottama. Kaikki miehet, joiden kanssa nainen on sukupuoliyhteydessä raskauden aikana tai juuri ennen sitä, ovat lapsen isiä.
Bantufilosofia katsoo, että aika syntyy koetuista tapahtumista. Tällöin aika virtaa taaksepäin kohti painoarvoltaan ikuista menneisyyttä.
Kuşköy on eristäytynyt vuoristokylä Mustanmeren rannikolla Turkissa. Sen tuhatkunta asukasta ovat satojen vuosien ajan kommunikoineet viheltämällä, kielellä jota kutsutaan “lintukieleksi”. Kylän nimi merkitsee lintujen kylää.
Riippumatto on peräisin Etelä-Amerikan trooppisilta alueilta, joilla sitä on käytetty ainakin tuhat vuotta. Guna-kansan parissa riippumatoissa nukutaan, istutaan, loikoillaan, tuumaillaan, jutellaan ja puuhastellaan – sekä synnytään ja kuollaan.
Mökkeilyssä ei vaikuta olevan kyse mukavasta lomailusta. Ihmiset suuntaavat keskelle ei mitään paikkoihin, joissa on paljon hyttysiä ja ulkohuussi, mutta ei juoksevaa vettä eikä aina sähköäkään. Vaikka tuottavuutta ihannoidaan, kaupungit tyhjenevät mökkikauden huipun aikaan. Elämän perusasiat ovat vaivalloisempia mökillä: jopa lämmitys ja ruoanlaitto vaativat ruumiillista työtä.