Pokémonin kulttuurihistoria
Miten maailmanlaajuiseksi hitiksi noussut mobiilipeli kietoutuu Japanin ja Kiinan kulttuurihistoriaan?
Kulttuurishokki
Kulttuurishokki-sarja esittelee joka sunnuntai-ilta uusia näkökulmia tuttuihin tapoihin ja muiden kulttuurien elämänmenoon. Alunperin erityisesti somekanaviimme suunniteltu sarja vie lukijat matkalle ympäri maailmaa ja ihmiskunnan historiaa. Millaisia tapoja, käytäntöjä, uskomuksia ja järjestelmiä muualla maailmassa on kehitetty? Entä millaisia selityksiä omien kulttuuristen tapojemme takaa löytyy?
Kulttuurishokilla viitataan shokkiin, jonka ihminen kokee vieraassa kulttuurisessa ympäristössä. Kulttuurisen sopeutumisen prosessiin kuuluu useita vaiheita. Suomalaissyntyinen antropologi Kalervo Oberg tutki näitä jo 1950-luvulla. Oberg nimesi kulttuurishokin eri vaiheet kuherruskuukausivaiheeksi, kriisivaiheeksi, toipumisvaiheeksi ja sopeutumisvaiheeksi. Viides vaihe on käänteinen shokki, joka koetaan palatessa alkuperämaahan.
AntroBlogin Kulttuurishokeissa ei ainoastaan kurkistella tapohin eri puolilla maailmaa, vaan käännetään katse myös Suomen sisältä löytyviin sosiaalisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Varaudu yllättymään, ihmettelemään ja oivaltamaan! Kulttuurishokkeja julkaistaan myös videoiden muodossa.
Keväästä 2016 saakka ilmestynyttä sarjaa kirjoittavat Ninnu Koskenalho ja Emmi Huhtaniemi.
Onko biologista kelloa olemassa?
Naisen hedelmällinen aika on rajallinen. Biologinen kello alkaa raksuttaa viimeistään 30 vuoden rajapyykin jälkeen. Vaan entä jos koneiston ääntä ei kuulukaan?
Virheettömät kasvot
1700-luvun Euroopassa ja siirtokuntien Amerikassa naisen luonteen puhtaus näkyi iholla. Hyveellisyys ja korkea moraali ilmenivät ihon kalpeutena ja koskemattomuutena, joka toimi kontrastina siirtokuntien alkuperäiskansojen tummemmalle hipiälle.
Lemmikkieläimiä ei tunneta kaikkialla
Nykyarvioiden mukaan ihmisen paras ystävä, koira, oli kaverinamme jo 27 000 vuotta sitten. Aivan kaikkialla maailmassa lemmikkejä ei silti tunneta.
Esihistorialliset sukupuoliroolit
Kyllä esihistorialliseen aikaan oli kaikki selkeämpää. Mies metsästi ravintoa ja nainen piti huolta kotileiristä. Vai miten se menikään?
Maailmojen sota
Science fiction sai alkunsa kolonialistisen Euroopan kulttuurikentällä sosiaalidarwinistisena pohdiskeluna ihmiskunnan alkuperästä, kohtalosta ja kehityksestä.