Siirry suoraan sisältöön

Kulttuurishokki

Kulttuurishokki-sarja esittelee joka sunnuntai-ilta uusia näkökulmia tuttuihin tapoihin ja muiden kulttuurien elämänmenoon. Alunperin erityisesti somekanaviimme suunniteltu sarja vie lukijat matkalle ympäri maailmaa ja ihmiskunnan historiaa. Millaisia tapoja, käytäntöjä, uskomuksia ja järjestelmiä muualla maailmassa on kehitetty? Entä millaisia selityksiä omien kulttuuristen tapojemme takaa löytyy?

Kulttuurishokilla viitataan shokkiin, jonka ihminen kokee vieraassa kulttuurisessa ympäristössä. Kulttuurisen sopeutumisen prosessiin kuuluu useita vaiheita. Suomalaissyntyinen antropologi Kalervo Oberg tutki näitä jo 1950-luvulla. Oberg nimesi kulttuurishokin eri vaiheet kuherruskuukausivaiheeksi, kriisivaiheeksi, toipumisvaiheeksi ja sopeutumisvaiheeksi. Viides vaihe on käänteinen shokki, joka koetaan palatessa alkuperämaahan.

AntroBlogin Kulttuurishokeissa ei ainoastaan kurkistella tapohin eri puolilla maailmaa, vaan käännetään katse myös Suomen sisältä löytyviin sosiaalisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Varaudu yllättymään, ihmettelemään ja oivaltamaan! Kulttuurishokkeja julkaistaan myös videoiden muodossa.

Keväästä 2016 saakka ilmestynyttä sarjaa kirjoittavat Ninnu Koskenalho ja Emmi Huhtaniemi.

Irtoavat osamme

Eräiden Mongolian ja Alaskan alkuperäisväestöjen keskuudessa lapsen suusta irronnut maitohammas piilotetaan ruokaan. Sitten ruoka syötetään koiralle.

Lihan kulttuuri

Ruokatottumuksemme, kuten lihansyönti, ovat osa kulttuuria. Yhden yhteiskunnan ravitsemusohjeet eivät välttämättä toimi toisessa, sillä perspektiivi terveyteen, ruokavalioon ja lihaan vaihtelee suuresti. Esimerkiksi aliravitsemuksesta kärsivällä Itä-Timorilla lihaa syödään vain aniharvoin kulttuurisesti merkittävien seremonioiden yhteydessä. Vaikka lihan osuutta ruokavaliossa olisi mahdollista kasvattaa, estävät kulttuuriset käytännöt useimmiten muutoksen ruokavaliossa. Yhdysvalloissa liha puolestaan kuuluu päivittäiseen ruokavalioon ja sitä syödään…