Eläinsatuja ei tule esittää tieteenä
Tiedetoimittaja Annikka Mutanen nojaa tieteelliseen auktoriteettiin, mutta toistaa moralistisia argumentteja polyamorian luonnottomuudesta.
Media ja internet ovat yhä merkittävämmässä roolissa maailmankuvamme muodostumisessa ja päivittäisessä elämässämme. Viestintäteknologia ei ainoastaan välitä viestejä, vaan on samalla uudenlaisen sosiaalisuuden näyttämö ja luoja. Aihepiiriin kuuluvat artikkelit on koottu tälle sivulle.
Tiedetoimittaja Annikka Mutanen nojaa tieteelliseen auktoriteettiin, mutta toistaa moralistisia argumentteja polyamorian luonnottomuudesta.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, isänmaallisista lauluista tuli somesodan aseita videopalvelu YouTubessa. Niiden avulla pyydetään ja osoitetaan tukea Ukrainan sotaponnisteluille sekä käsitellään sodan aiheuttamia tunteita.
1800-luvun lopun suomalaislehdissä keskustelukulttuuri oli tunnepitoinen ja riitaisa, paljastaa katsaus ajan yleisönosastokirjoituksiin.
Venäjän sosiaalisessa mediassa kiertää videoita, joissa Venäjän vähemmistöjen ja etnisten venäläisten yhteisöjen perinnettä esittävät tanssiryhmät kannustavat Ukrainassa taistelevia sotilaita. Performansseissa sotapropaganda yhdistyy keskusjohtoiseen mutta paikallisesti toteutettuun kulttuurituotantoon, jonka juuret ovat Neuvostoliitossa.
DocPoint 2022 järjestetään virtuaalisesti 31.1.–6.2. AntroBlogin toimitus katsoi kuusi dokumenttielokuvaa laajasta tarjonnasta.
Nykyisessä ”maahanmuuttokriittisessä” keskustelussa pyritään irrottautumaan rasismin käsitteestä nostamalla keskusteluun uskonto- ja kulttuurieroja “rodun” sijaan. Poliittinen oikeisto on kehittänyt uusrasistisen retoriikan, jossa turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat koetaan uhkaksi niin sanotulle kansalliselle yhtenäisyydelle. Ilmiöstä voidaan käyttää nimitystä ‘kulttuurifundamentalismi’, ja sen keskeisenä elementtinä näyttäytyy ksenofobia eli vieraan pelko.