Maahanmuuton kontrolli koskettaa myös kansalaisia
Rajoitukset luonnehtivat pitkää prosessia maahanmuutosta kansalaisuuteen. Muukalaistavat käytännöt elävät syvällä yhteiskuntamme rakenteissa.
Sukulaisuutta ja kodin piiriin kuuluvia aiheita on tutkittu antropologiassa aina. Tutkimuksessa perhe ja sukulaisuus määritellään biologian sijaan sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Ketkä syövät tai nukkuvat yhdessä? Miten sukulaisuutta toteutetaan sosiaalisesti tutkittavassa yhteisössä? Lue lisää aiheesta tämän sivun artikkeleista.
Rajoitukset luonnehtivat pitkää prosessia maahanmuutosta kansalaisuuteen. Muukalaistavat käytännöt elävät syvällä yhteiskuntamme rakenteissa.
Tavarat vaikuttavat monin tavoin arkeemme. Ne sujuvoittavat elämää, edustavat arvojamme, ovat luksusta ja välttämättömyyksiä. Mutta miten tavaran runsaus rakentaa suhdettamme tavaraan?
Suurin osa maailman väestöstä on kaksi- tai monikielisiä. Miten hyvin kieliä pitää osata, jotta voi sanoa olevansa kaksikielinen? Miten kahden kielen puhuminen pienestä pitäen voi olla identiteetin kannalta niin merkittävää?
Naisiin kohdistuva vainoaminen on yleistä väkivaltaisen parisuhteen päättymisen jälkeen, mutta yhteiskunta on herännyt ongelmaan hitaasti.
Covid-19 -pandemia on varjostanut odottavien äitien raskausaikaa ja perheen ensimmäistä vauvavuotta. Sekä pelko viruksen vaikutuksesta äidin ja vauvan terveyteen että koronarajoitukset ovat eristäneet monen äidin sosiaalisista kontakteista ja tehneet odotuksesta yksinäistä. Perheen perustamiseen liittyvien riittien puuttuminen on jättänyt useat vanhemmat tyhjän päälle ja lisännyt omillaan pärjäämisen painetta.
Steinerpedagogiset varhaiskasvattajat kokevat lasten muuttuneen viime vuosikymmenten aikana. Yhä useammat lapset “tietävät kaikesta kaiken ja puhuvat kuin pienet aikuiset” mutta eivät liity leikkiin, eivät selviä vastoinkäymisistä, eivätkä osaa käyttää käsiään. Näin käy, kun yhteiskunta keskittyy älyyn, tietoon ja tuottavuuteen.