Siirry suoraan sisältöön

Politiikka ja talous

Politiikka ja talous ovat suuria antropologisen tutkimusalan läpäiseviä teemoja, jotka lähentävät tieteenalaa politiikan tutkimukseen ja taloustieteeseen. Antropologiassa politiikkaa ja taloutta tarkastellaan inhimillisen kulttuurin ja sosiaalisen maailman viitekehyksessä – ihmislähtöisesti. Löydät aihepiiriin istuvat juttumme tältä sivulta.

Totuuden ja epäilyn henki perheenyhdistämisessä

Antropologiassa sukulaisuus ei tarkoita perhettä laajempaa sosiaalista kokonaisuutta, kuten tavallisessa kielenkäytössä. Sukulaisuus on läpitunkeva idea, joka niveltyy osaksi sukupuolen, seksuaalisuuden, sosiaalisen persoonan, ruumiillisuuden ja politiikan tutkimusta. Perheenyhdistäminen on yksi lukuisista nykymaailman ilmiöistä, joita voidaan kutsua globaaliksi tai ylirajaiseksi sukulaisuudeksi. Maahanmuuttopolitiikassa perheenyhdistäminen ymmärretään selvärajaista perhettä piirtävän ideologian kautta. Perheen idea on kuitenkin aina läpikotaisin poliittinen, eli historiallisesti ja kulttuurisesti erityinen ja muuttuva.

Poliittinen ilmapiiri ja turvapaikka

17.5.2016 esitetyssä Arman Pohjantähden alla -jaksossa käsiteltiin turvapaikanhakijoita. Arman pyrki selvittämään, miten Euroopan pakolaiskriisiin suhtaudutaan Suomessa, ja mihin yltävät yhtäältä lähimmäisenrakkaus ja toisaalta muukalaisviha. Dokumentissa tehdyssä katugallupissa välittyy voimakkaasti epäilyksen ilmapiiri, jossa turvapaikanhakijoihin viitataan rikollisina tai niin kutsuttuina elintasopakolaisina. Epäluuloinen asenne tuntuu ohjaavan myös maahanmuuttopoliittista päätöksentekoa. Viime aikoina on uutisoitu perheenyhdistämisen vaikeutumisesta entisestään ja joidenkin konfliktimaiden luokittelusta turvallisiksi Maahanmuuttoviraston toimesta. Antropologisissa tutkimuksissa nousee keskiöön poliittisen ilmapiirin vaikutus laintulkintaan ja käytännön maahanmuuttopolitiikkaan.

Muukalaisuus ja arvo

Kuuluisa ranskalainen antropologi Claude Lévi-Strauss pohjasi jo 1949 ideansa kulttuurien olemassaolosta ajatukseen, jossa kaksi ihmisryhmää joutuu vaihtamaan puolisoita keskenään taatakseen oman ryhmän jatkuvuuden. Vaihtokauppoihin ryhtyminen tekee kummankin osapuolen tietoisiksi kulttuurieroista ja kulttuurisista rajoista. Kumpikin ymmärtää olevansa vähän toista normaalimpia, vähän enemmän ihmisiä, tai vain yksinkertaisesti parempia kuin oudot naapurit. Eriasteinen ”me ja muut” -ajattelu on yhteistä luultavasti miltei kaikille ihmisyhteisöille. Tämän vuoksi niin monilla kansoilla on esimerkiksi tapana viitata itseensä jollakin ”hyvää”, ”todellista” tai yksinkertaisesti ”ihmistä” merkitsevällä termillä, kun taas naapureihin viitataan tyypillisesti sellaisilla termeillä kuin ”tomppelit” tai ”paviaanit”.

Tragedian jälkeen: muistamisesta ja arkeen paluun vaikeudesta

Kun tragedia iskee, ihminen reagoi. Tulee tarve kokoontua, hakea lohtua ja yrittää löytää järkeä sekasorron keskeltä. Syntyy spontaaneita, epävirallisia muistomerkkejä, kun tapahtumapaikalle viedään kukkia, kynttilöitä, kuvia ja muita esineitä. Sen jälkeen tulevat viralliset muistomerkit, jotka ilmentävät pidemmälle kehittynyttä tapahtuman käsittelyn prosessia. Kumpikaan muistamisen työkalu ei täysin pysty kuvaamaan tai konkretisoimaan sitä, miten ihminen kokee menetyksen ja miten arki muuttuu tragedian seurauksena. Tässä tekstissä pohditaan arkeen paluun haasteita ja sosiaalista muistamista menetyksen kautta Perun sisäisen konfliktin (1980–2000) ja Norjan vuoden 2011 terrori-iskun valossa.

Takaisin kotiin – Näkökulmia Nepalin maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakennukseen

Nepalin maanjäristyksissä huhti-toukokuussa 2015 kuoli 8 800 ihmistä ja loukkaantui 22 300. Tuhoutuneita ja vahingoittuneita taloja on 750 000.
Tuhoutuneisiin koteihin liittyy paljon muistoja, jotka Nepalissa usein linkittyvät tärkeisiin ihmissuhteisiin. Talot eivät olekaan pelkästään materiaalisia rakennelmia, sillä niiden merkitykset ovat tiiviisti kiinni sosiaalisissa suhteissa sekä kulttuurisessa kontekstissa. Voidaan myös ajatella, että talot koostuvat niissä asuvien ihmisten välisistä suhteista. Itsestään selvinä pidettyjen rakennusten merkitys huomataan poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten maanjäristyksen jälkeen.

Saamelaisuudesta, identiteetistä ja vähemmistöjen oikeuksista

Alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen kieliä, kulttuureja, asemaa ja oikeuksia on antropologiassa tutkittu ympäri maailman jo yli vuosisadan ajan. Suomessa suureksi ja vaikeaksi kysymykseksi on muodostunut oikeus määritellä, mitä ‘saamelaisuus’ on ja merkitsee. Antropologisesta näkökulmasta tärkeää on tarkastella myös vähemmistö–enemmistö -asetelmaa ja siihen liittyviä moninaisia jännitteitä, jotka ovat avainasemassa ympäristöpäätöksenteossa ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumisessa.