Seksuaalisuus ja sukupuoli

Itsetyydytystä on luonnehdittu länsimaisen seksuaalikulttuurin pitkäkestoisimmaksi tabuksi, jota edes viime vuosikymmenten seksuaalinen vapautuminen ei ole kyennyt murtamaan. Vaikka itsetyydytys nykyään jo nähdäänkin osana seksuaaliterveyttä, harva puhuu siitä avoimesti – ainakaan ilman kiusaantuneita kuulijoita. Taustaa ja syitä tabun murtumattomuudelle voi etsiä itsetyydytyksen värikkäästä kulttuurihistoriasta.

Kansainvälinen naistenpäivä on vuosien saatossa saanut monia merkityksiä. Naistenpäivän kaupallistumista on edeltänyt monta vuotta poliittista työtä. Päivä on poliittisen liikehdinnän tulos, joka on vuosien saatossa mahdollistanut feministien sekä naisvaltaisten ja sukupuolittuneiden alojen mielenilmaukset. Tämä artikkeli valottaa naistenpäivän historiaa ja tarkastelee nykypäivän, kulttuurisesti feminiiniksi määritellyn työn tarvetta, solidaarisuutta ja solidaarisuuden puutetta.

Seksi ja seksuaalisuus ovat olleet antropologien huomion kohteena alan alkuhetkistä lähtien. Seksin tutkimus kietoutuu yhteen niin uskonnon, talouden, politiikan, sukulaisuuden kuin ihmisoikeuksienkin kanssa. Aseksuaalisuuden tutkimusta antropologiasta ei vielä juurikaan löydy, vaikka se on sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä kiinnostavaa. Ei ole olemassa mitään välttämättömyyttä sille, että seksuaalisen suuntautumisen ympärille muodostuu sosiokulttuurinen identiteetti.

Vaihdevuodet ovat universaali, naisten noin 50 vuoden iässä kokema kehollinen muutos. Kuukautiset loppuvat eikä nainen voi enää tulla raskaaksi. Tutkimusten mukaan vaihdevuodet ja niihin liitetyt oireet vaihtelevat suuresti eri kulttuuripiirien välillä. Negatiivinen suhtautuminen vanhenemiseen ja vaihdevuosiin näyttäisi tutkimusten valossa pahentavan vaihdevuosioireita. Onkin syytä kysyä, kuinka suuri osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä.

Ennakkoluulot Lähi-idästä tulevia (nuoria) miehiä kohtaan voivat olla joskus suuria. Kenttätyöt suomalaisena naisena arabimiesten parissa haastavat tutkijan pohtimaan omaa paikkaansa kulttuurissa sekä tutkijana että ystävänä. Olen tarkastellut muslimitaustaisten miesten asettumista Suomeen sekä osana suomalaista perhettä että “vapailla markkinoilla”, yksin tulleina ja täällä elävinä. Miten toimia naisena arabien parissa tehdyssä kenttätyössä ja millaisia käsityksiä sukupuolten suhteista maahanmuuttajien ja suomalaisten parissa elää?

Prinsessa Dianan viimeiseksi jääneestä automatkasta Pariisissa tuli tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Vuosipäivän myötä mediassa on muisteltu Dianan elämää. Antropologisesti mielenkiintoisin seikka ovat kuitenkin Dianan kuoleman kulttuuriset seuraukset, jotka saattoivat vaikuttaa elämäämme enemmän kuin tiedostamme.

Tyttöjen sukuelimien silpominen on syvään juurtunut kulttuurinen käytäntö, joka kytkeytyy naiseuteen ja ihmisyyteen ja yhteiskunnan sukupuoli- ja valtajärjestelmään. Perinne ei ole sidottu mihinkään tiettyyn uskontoon: sitä esiintyy esimerkiksi sekä islamin- että kristinuskoisten parissa. Se on riitti, jonka avulla luodaan yksilöitä, yhteisöjä ja yhteisön identiteettiä. Riitin välityksellä ryhmä toistuvasti uudistaa käsityksen itsestään ja yhteenkuuluvuudestaan. Perinnettä vastustetaan sen ympäri maailmaa sen raakuuden vuoksi.

Helsingin kuuluisa Yrjönkadun uimahalli tunnetaan alastonuimahallina. Uima-asun käyttäminen on vapaaehtoista naisten ja miesten omien naku-uintivuorojen aikana. Millaisia mielikuvia ja kokemuksia Yrjönkadun uimahallin tarkastelu herättää? Miten alastonuinti naisille tarkoitetussa julkisessa tilassa muuttaa katseen kohteena olemista, omaa katsettamme naisina ja alastomuuden hahmottamista?