Antropologin koulutuksesta on hyötyä muuallakin kuin tutkijan tai akateemikon uralla. Työelämätoimituksen artikkeleissa ja haastatteluissa esitellään antropologian sovelluksia eri aloilla journalismista rekrytointikonsultointiin ja muotoiluun. Tässä kategoriassa esittelyssä ovat antropologit työelämässä!
Rekrytointikonsultit ovat työmarkkinoiden portinvartijoita. He etsivät toimeksiannon tehneelle asiakasyritykselle lupaavimmat ehdokkaat avoimeksi julistettuun tehtävään. Heidän joukostaan pitäisi löytyä se sopiva persoona, ”hyvä tyyppi”, jollaisen konsulttien mukaan kaikki organisaatiot haluavat nykyisin palkata. Mitä hyvällä tyypillä tarkoitetaan ja mistä konsultit tunnistavat sellaisen?
AntroBlogin työelämätoimitus jatkaa Eeva Berglundin aloittamaa kuukauden teemaa designin ja antropologian yhdistämisestä. Juttua varten haastattelimme Helsingin kaupungin kansainvälisten asioiden johtavaa asiantuntijaa Iina Oilinkia, joka on valmistunut Helsingin yliopistosta vuonna 1999 pääaineenaan sosiaaliantropologia. Hän on urallaan ollut tiiviisti tekemisissä sekä muotoilun että kaupunkisuunnittelun kanssa ensin nykyisen Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun ARKI-hankkeessa ja myöhemmin Helsingin kaupungilla useiden asumiseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyvien hankkeiden parissa.
Muotoilu on antropologille käyttökelpoinen metafora. Jo lähtökohtaisesti siinä yhdistyvät tekeminen ja ajatteleminen, aineellisuus ja mielikuvitus. Lainaamalla muotoilun käsitteitä antropologit irtaantuvat vuosisatoja länsimaita piinaavasta työnjaosta, jossa päässä tehty työ oli keinotekoisesti pidetty erillään ruumiillisesta työstä. Muotoilussa nämä yhdistyvät. Antropologienkaan ei tarvitse pakottaa tutkimuksiaan länsimaisen tieteen lokeroihin, jotka erottavat toisistaan tekniset asiat ja ihmisiä koskevat asiat. Tekniikka ja yhteisö kulkevat kaikkialla yhdessä. Muotoilua ja antropologiaa yhdistämällä näitä tosiasioita on helpompi käsitellä.
Kulttuuri, antropologin käsitepankin keskeisin termi on kaikkea muuta kuin helposti määriteltävä, ja sen kontekstista riippuviin merkityksiin on syytä kiinnittää huomiota. IDEA 2010 -suunnittelijakonferenssissa kulttuurin ja antropologian käsitteet nousivat esiin yhteydessä, jota voisi edelleenkin luonnehtia ajankohtaiseksi. Erityisesti käyttäjäkokemukseen perustuvaan mobiililaite- ja verkkosuunnitteluun erikoistunut suunnittelija Josh Clark esitteli näkemyksensä alati lisääntyvistä mobiilialustoista erilaisina “kulttuureina”. Eri mobiilialustat ja käyttöjärjestelmät muotoutuvat hänen mukaansa omanlaisikseen erilaisten käyttäjäryhmien, tapojen ja normien sekä hallinnollisten järjestelmien kautta. Nämä mobiilikulttuurien osa-alueet muokkaavat vastaavasti mobiilialustan käyttäjien käyttäytymistä ja sosiaalista persoonaa. Antroblogin työelämätoimitus poimi tämän lähestymistavan tarkempaan syyniin.
Suuri osa ihmisten välisten kiistojen ja väittelyiden ratkaisusta on peräisin Googlen hakukoneesta. Yhtenä maailman suurimpana työnantajana Googlella on palkkalistoillaan valtava määrä eri aiheisiin erikoistuneita sosiaalitieteilijöitä, ja AntroBlogi onnistui jututtamaan yhtä heistä. Ironisesti juuri Googlen hakukone vaikutti tälläkin kertaa oikean haastateltavan löytämiseen: Dan Russell on ”hakuantropologi” Googlella, missä hänen tehtävänään on ymmärtää ihmisen ja hakukoneen välistä yhteyttä ja vuorovaikutusta.
AntroBlogin työelämätoimitus haastatteli kahta journalismin ammattilaista, Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Jukka Huuskoa sekä toimittaja ja tietokirjailija Johanna Pohjolaa. Taustaltaan he ovat molemmat antropologian maistereita Helsingin yliopistosta. Huusko ja Pohjola kertovat mistä kiinnostus journalismia kohtaan alkoi ja miten he kokevat antropologin taustan vaikuttavan työhönsä.
