Uutistoimitus kommentoi ajankohtaisia puheenaiheita ja uutisia antropologin silmin – täydentäen, selventäen ja tarvittaessa oikaisten.
Kaupoissa myytävän oluen prosenttirajasta käytyyn keskusteluun kiinnittyy antropologisesti tulkittuna hyvin perustavia kysymyksiä hyvästä elämästä, arvosta sekä yksilön ja yhteiskunnan suhteesta. Millainen elämä ja millaiset elämäntavat ovat arvokkaita? Mikä on valtion rooli elämäntapojen säätelijänä?
Suomalaisessa keskustelussa kartetaan usein yhteiskuntaluokista puhumista. Yksilön vastuuta korostavalla aikakaudella rakenteet unohtuvat, kun tarinat yksittäisistä menestyjistä, suunnanvaihtajista ja luusereista asuttavat päivälehtien sivuja. Yksi yhteiskuntarakenteista ja sosiaalisista hierarkioista irrallaan analysoitu teema on kulutus.
Pohjois-Korea on eräs maailman eristäytyneimmistä yhteiskunnista. Luotettavaa ja kattavaa tietoa Pohjois-Korean asioista on vaikea saada. Kuvaavaa on, että Yhdysvaltain viranomaiset ovat luonnehtineet Pohjois-Koreaa maailman vaikeimmaksi…
”Tiedepolitiikka näivettää suomen kielen”, otsikoi Helsingin Sanomat (17.1.). Lehden Vieraskynä-kirjoituksessa vaadittiin suomelle enemmän arvoa tiedemaailmassa, jossa erityisesti englanninkielinen julkaiseminen on yleistynyt. Hesarissa ilmaistu huoli on…
Pikaruokaketju McDonald’s otti loppuvuodesta 2017 valikoimiinsa vegaanisen hampurilaisen. Tämä on eräs esimerkki viime vuosina vahvistuneesta kasvisruokabuumista. Erilaiset vaihtoehdot lihalle ovat yleistyneet, sillä entistä useampi kuluttaja…
Ylen presidenttiehdokkaiden haastatteluissa ehdokkailta kysyttiin lähes täsmälleen samat kysymykset. Lyhyeen uutiseen oli tästä materiaalista leikattu kuitenkin vain hyvin pieni osa. Uutislähetyksessä näimme ja kuulimme, kuinka kahdelta miespuoliselta ehdokkaalta, Sauli Niinistöltä ja Pekka Haavistolta, kysyttiin Suomeen kohdistuvista uhkakuvista. Laura Huhtasaarelta taas kysyttiin mieheensä rakastumisesta.
