Räppäri Azagaia palautti toivon paremmasta yhteiskunnasta
Mosambikilainen räpartisti Azagaia kuoli maaliskuussa. Hän oli tunnettu korruption, sodan ja kolonialismin perinnön kärkäs arvostelija.
Viihde
Musiikki, elokuvat, kirjat ja muut kulttuurin ilmentymät ovat luonnollisesti antropologisen tutkimuksen kohteina. Antropologiassa nämä kulttuurin tuotteet nähdään oman aikansa ja sosiokulttuurisen ympäristönsä muovaamina kokonaisuuksina, joita tutkimalla saamme tietoa yhteiskunnasta laajemmin. Lue lisää viihteen antropologiasta tässä kategoriassa.
Creepypasta on kauhua, joka tavoittelee aitoutta ja vapautta
Verkossa yhteisöllisesti kehitellyt kauhutarinat pyrkivät vaikuttamaan aidoilta ja hämärtämään fiktion ja todellisuuden rajoja. Kaupalliset tahot ja omaehtoiset yhteisöt ruokkivat toisiaan, ja kysymykset omistajuudesta muuttuvat epäselviksi. Kenelle kauhu kuuluu?
Cultureels vie elokuvafestivaaleille pandemiasta huolimatta
Etnografinen elokuvafestivaali Cultureels siirtyy huhtikuussa virtuaaliseksi. Millaisia elokuvia yhteiskunnallisista aiheista kiinnostuneelle katsojalle on tarjolla? Millaisia ajatuksia niiden aiheet herättävät? Elokuvien suurkuluttaja esittää näkemyksensä festarin viidestä kiinnostavimmasta tärpistä.
Suomiräpin tarinoita espoolaislähiöistä
Suomiräpin yksi kantavista teemoista, paikallisuus, kuuluu räppäreiden sanoituksissa ja vilahtelee musiikkivideoilla. 1980-luvulla Suomeen rantautunut räp on noussut pienistä piireistä soittolistojen suosikkigenreksi. Miten keskiluokkaisen Espoon mielikuvat valjastetaan käyttöön usein vastarinnasta energiaa saavassa musiikissa? Miten esityksissä rakennetaan kotiseutua ja keiden ääni siinä kuuluu?
Videopelien hiljainen queer-vallankumous
Naiset ovat kauan olleet pelialan sokea piste. Koska oletettu pelaaja on heteromies, ovat naiset pelihahmoina aliedustettuja ja vääristyneesti kuvattuja. Peleistä alkaa kuitenkin pikkuhiljaa löytyä myös toisenlaisia naiseuden esitystapoja, kuten The Last of Us -pelisarja osoittaa.
Syljeskelyä ja sievistelyä oopperassa
Ooppera on 400 vuoden aikana kasvanut ruhtinaiden yksityisestä huvista miljoonien viihteeksi, ja ollut aina vahvassa vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa. Yleisön monipuolistuessa oopperan luonne on muuttunut, ja yläluokan sekavasta sosiaalisesta salongista on tullut suuren yleisön harras musiikin temppeli.
