
Kuinka kuvailisit punaista väriä ihmiselle, joka ei pysty näkemään? Miten selittäisit tietyn hajun henkilölle, joka ei ole koskaan haistanut samaa asiaa? Miltä vanhat kirjat tai bensiini tuoksuvat?
Tiettyjen makujen tai hajujen kokeminen miellyttävinä tai epämiellyttävinä on vahvasti kulttuurisidonnaista. Aistikokemuksiin liittyvät mielleyhtymät eivät ole meissä syntymästä saakka, vaan muodostuvat ympäröivien ihmisten ja paikkojen yhteisvaikutuksesta. Tämä tekee aisteista paitsi biologisia, myös sosiaalisia ilmiöitä.
Hajumuistot ovat aisteihin liitetyistä muistoista voimakkaimpia. Yksi nuuhkaisu voi kuljettaa meidät vuosien päähän ja herättää muistikuvia varhaislapsuudesta saakka. Nämä vasta-ajetun nurmikon ja pullan tuoksuiset muistot ovat monille tuttuja. Hajuaistin herättämät mielikuvat voivat vaikuttaa myös siihen, miten koemme itsemme ja paikkamme yhteiskunnassa.
Vielä 1700-luvun eurooppalaisessa lääketieteessä ja kansanuskossa hajujen uskottiin kantavan tauteja. Kaupunkien ja niiden viemärien löyhkä koettiin terveydelle vaaralliseksi.
Hajuttomuus tai hajujen peittäminen nähtiin sivistyksen merkkinä — ja sivistyneisyys taas oli harvojen etuoikeus.
Varakkaammat yhteiskuntaluokat pakenivat usein maaseudun, vuoriston tai merenrannan raikkaaseen ilmaan. He saattoivat myös peittää epämiellyttävät tuoksahdukset kalliilla parfyymeilla. Hajujen kontrollointi olikin osa eurooppalaista terveydenhuoltoa 1800-luvun loppuun saakka.
Tämä “hajurako” erilaisten ryhmien välillä pitää pintansa nykypäivänäkin. Tuoksuja ja hajuaistia käytetään yhä kuvaamaan yhteiskunnallisia jakaumia ihmisten välillä. Eräs hajuja kulttuurisina ilmentyminä esittänyt ja niiden luomia asenteita nykypäivän kontekstissa käsitellyt tutkija tiivisti ilmiön lausahdukseen “Se, joka haisee pahalta, on paha, ja se, joka on paha, haisee pahalta.”
Saatamme kokea omaa nenäämme loukkaavan tuoksun tarkoittavan, että sen lähde on alempiarvoinen, vieras tai vaarallinen. Meidän mielestämme epämiellyttävä tuoksu ei kuitenkaan ole sitä kaikille. Reaktiot tuoksuihin perustuvat vahvasti opittuihin ja elettyihin kokemuksiin.