Antropologia auttaa näkemään sekä lähelle että kauas.

Meitä ihmisiä ohjaa jokin vielä vaikutusvaltaisempi kuin oma tahtomme tai poliittiset päätökset. Se jokin luo ja ohjaa tapojamme, ajatteluamme ja sitä, miten näemme maailman. Tätä voimaa voidaan kutsua kulttuuriksi.

Tavallisesti kult­tuu­ril­la tar­koi­te­taan jonkin tietyn alueen ihmisten jakamaa maa­il­man­ku­vaa, toi­min­ta­ta­po­ja ja arvoja. Puhutaan vaikkapa “suo­ma­lai­ses­ta kult­tuu­ris­ta”. Kulttuurit eivät kui­ten­kaan ole sel­vä­ra­jai­sia koko­nai­suuk­sia, vaan moni­mut­kai­sia kudelmia, jotka koostuvat jokaisen ihmisen kohdalla hieman eri­lai­sis­ta säikeistä.

Sama henkilö voi olla osa esi­mer­kik­si suo­ma­lais­ta kult­tuu­ria, jonkin etnisen vähem­mis­tön kult­tuu­ria ja lumi­lau­tai­lu­kult­tuu­ria. Kulttuuria onkin oikeas­taan kaikki mitä ihmiset tekevät, sanovat ja ajat­te­le­vat eri yhtei­sö­jen jäseninä.

Ihmisten elämää kaik­kial­la ohjaavat luke­mat­to­mat tie­dos­ta­mat­to­mat säännöt ja mallit. Nämä kult­tuu­ri­set rakenteet ovat usein näky­mät­tö­miä, mutta hyvin vai­ku­tus­val­tai­sia. Niiden pal­jas­ta­mi­nen on ensim­mäi­nen askel niiden ymmär­tä­mi­seen — ja tar­vit­taes­sa muok­kaa­mi­seen. Jotkin kult­tuu­ri­set rakenteet voivat olla rajoit­ta­via. Niihin voi liittyä esi­mer­kik­si tiettyjä ryhmiä suosivaa ja toisia sorsivaa valtaa.

Ihmisten maailma on valtavan monen­kir­ja­va. Minkä tahansa asian teke­mi­seen ja ymmär­tä­mi­seen on olemassa monia erilaisia tapoja. Vieraan kult­tuu­rin ymmär­tä­mi­nen on usein haastavaa, sillä tul­kit­sem­me asioita omien kult­tuu­ris­ten sil­mä­la­siem­me kautta.

Kulttuuristen raken­tei­den ole­mas­sao­lo huomataan usein vasta niiden rik­kou­tues­sa — kun tapahtuu jotain, missä ei ole var­si­nai­ses­ti mitään väärää, mutta joka aiheuttaa tunnetta vää­ryy­des­tä, rajojen rik­ko­mi­ses­ta, sopi­mat­to­muu­des­ta. Kulttuuristen raken­tei­den näkyväksi tekeminen antaa meille tilaa pohtia tekojen ja ajatusten taustoja, ja siten myös muuttaa niitä.

Kulttuuria on kaikkialla

Kulttuuria voidaan tar­kas­tel­la monista näkö­kul­mis­ta käsin. Lastenkasvatus, sosi­aa­li­sen median käyt­tö­ta­vat, ympä­ris­tön­suo­je­lu tai maa­il­man­po­li­tii­kan käänteet käyvät kaikki kult­tuu­rin tut­ki­muk­sen kohteiksi.

Tämän kurssin näkö­kul­mat pohjaavat tie­tee­na­laan nimeltä ant­ro­po­lo­gia. Se tutkii ihmis­ryh­miä ja niiden elä­män­ta­po­ja, usko­muk­sia ja arvoja. Antropologi hankkii tietoa ruo­hon­juu­ri­ta­sol­ta käsin, osal­lis­tu­mal­la ihmisten elämään sel­lai­se­na kuin se tapahtuu.

Omia kult­tuu­ri­sia sil­mä­la­se­ja voi pyrkiä riisumaan ver­tai­le­mal­la elä­män­ta­po­ja ja yhteis­kun­tia toisiinsa. Päältäpäin kat­sot­tu­na hyvin erilaista elämää viet­tä­vil­lä ihmisillä on enemmän yhteistä kanssamme kuin uskoi­si­kaan.

Ihmeelliseltä tuntuvien kult­tuu­ris­ten käy­tän­tö­jen esiin tuominen saa meidät huo­maa­maan oman elämämme näky­mät­tö­miä piirteitä, ja oival­ta­maan niiden yllät­tä­vän vai­ku­tuk­sen. Meidän tapamme olla on vain yksi monista.

Tässä opin­to­jak­sos­sa kult­tuu­ris­ten raken­tei­den tar­kas­te­lu aloi­te­taan todella läheltä, kehois­tam­me. Tarkastelemme kehojen liik­ku­mis­ta, niihin lii­tet­ty­jä kau­neus­kä­si­tyk­siä, aisteja, syömistä ja juomista sekä kehojen kuo­le­mis­ta.

Jopa se mil­lai­sis­sa asen­nois­sa vietämme aikamme on kult­tuu­ris­ta. Esimerkiksi tästä sopii hyvin istuminen, josta Aleksi kertoo videolla lisää.