Missään päin maailmaa kaikkea ravinnoksi kelpaavaa ei pidetä ruokana. Ihminen kykenee hyödyntämään hyvin monenlaisia ravinnonlähteitä. Silti olemme kaikkialla maailmassa hyvin tarkkoja siitä, mitä syömme ja minkä vuoksi.
Kulttuurin sateenvarjon alla sitä, mikä luetaan ravinnoksi, määrittelevät niin historia, politiikka, ideologiat kuin uskonnot. Suomessa ei esimerkiksi missään nimessä syödä koiranlihaa, joka on Koreassa herkkua. Meillä suosittu sianliha taas ei muslimien mielestä ole ruokaa.
Ruoka kietoutuu valta-asetelmiin myös suuremmissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Erityisesti ruoan etiikka nousee jatkuvasti yhä suurempaan rooliin valintojen tekemisessä ja yksilöllisen identiteetin rakennuksessa.
Tämän päivän Suomessa ihminen voi vegaaniruokavalion kautta kertoa olevansa tiedostava ja vastuullinen yksilö. Myös luomutuotteiden suosiminen liittyy eläinten hyvinvointia ja luonnollisuutta korostaviin arvovalintoihin.
Hyönteisruoka on kiinnostava uusi ilmiö, jonka asema moraalisella ja eettisellä kentällä ei ole vielä selvä. Toisaalta hyönteisten kasvattaminen ruoaksi saattaa olla merkittävästi ekologisempaa kuin erityisesti naudanlihan kasvatus. Toisaalta yhdestä isosta eläimestä saatavan proteiinimäärän tuottamiseksi on päästettävä päiviltä aivan valtava määrä pieniä hyönteisiä.
