Siirry suoraan sisältöön

Antropodi

Mikä Antropodi?

Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensimmäisenä tiistaina. Toisinaan saatamme julkaista lisäksi erikoisjaksoja.

Vastaava toimittaja: Jukka Jouhki (jukka.jouhki@tuni.fi).

Jakso 17: Mikrobit etnografin tutkimuskohteena

Tässä jaksossa professori Salla Sariola kertoo, mikä on etnografian rooli mikrobien sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa. Miksi poikkitieteellisyys ja menetelmälliset kokeilut ovat tässä tutkimuksessa tärkeitä? Entä voiko mikrobi olla etnografinen subjekti?

Jakso 16: Pappina kuolevan vierellä

Sairaalapapin työ on muuttunut ajan saatossa ankarasta saarnaajasta ja huonojen uutisten lähettiläästä vierellä kulkijaksi ja kuuntelijaksi. Millaista papin työ on kuoleman äärellä ja miten kuoleman kohtaaminen on Suomessa muuttunut? Jaksossa Annamari Simpanen kertoo työstään sairaalapappina saattohoidossa.

Jakso 15: Antropologinen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus

Mitä on antropologinen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus? Mitä tarkoittaa hegemoninen maskuliinisuus? Tässä monologijaksossa pohditaan, mitä antropologinen ajattelu voi tarjota kriittiselle miestutkimukselle. Entä miten antropologian kautta voidaan kuvitella uusia maskuliinisuuksia?

Jakso 14: Jokaisen sisällä asuu pieni marjastaja – marjojen kulttuurihistoriaa

Millainen on suomalaisen suhde marjoihin? Tässä jaksossa perehdytään marjoihin tapojen, merkitysten ja ruokakulttuurin kautta. Jaksossa vieraana on kulttuurihistorian tutkija, dosentti, filosofian tohtori Hannele Klemettilä-McHale.

Jakso 13: Marianna Keisalo – antropologi, koomikko ja komiikan tutkija

Tässä jaksossa Helsingin yliopistossa antropologian yliopistonlehtorina toimiva Marianna Keisalo kertoo työn ja huvin sekoittamisesta ja siitä, kun hän alkoi tutkia stand up -komiikkaa. Etnografisessa tutkimuksessaan Keisalo opetteli myös itse koomikoksi. Nyt takana on yli kolmesataa keikkaa ja lukuisia julkaisuja aiheesta. Keisalo onkin yksi harvoja huumoria tutkivia antropologeja.

Jakso 12: Matti Eräsaari – Tyynenmeren ja suurten kysymysten antropologi

Tässä jaksossa Matti Eräsaari kertoo millainen polku vei hänet antropologiaan, kenttätöihin Fidžille ja lopulta EU-hankkeen johtajaksi tutkimaan arvoa. Sen lisäksi jaksossa keskustellaan esimerkiksi siitä, mitä on onnellisuus Tyynellämerellä tai Suomessa ja miksi Eräsaaren mielestä antropologian idea kiteytyy ruuassa.

Jakso 11: Tunteiden yliopisto – akateemisia affekteja tutkimassa

Tässä jaksossa dosentti Tiina Suopajärvi ja tutkijatohtori Johanna Hokka keskustelevat tutkimusprojektistaan “Akateemisten affektien etnografia”, ja valaisevat, mitä tunteet kertovat muuttuvasta yliopistomaailmasta.

Jakso 10: Mihin ihminen tarvitsee ärtymystä?

Tässä jaksossa antropologian professori Anni Kajanus kertoo tekemästään ärtymystutkimuksesta ja siitä, mihin antropologit pyrkivät tutkimalla tunteita.

Jakso 9: Lääkärinä pakolaisten parissa

Tässä jaksossa Kaisa Nissi keskustelee Valentina Orozan kanssa siitä, miten kulttuuri ja erilaiset taustat vaikuttavat terveyteen, hoidon toteutumiseen ja ylipäänsä lääkärin työhön niin kehollisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin hyvinvoinnin kautta tarkasteltuna.

Jakso 8: Tanssiva ihminen

Tässä jaksossa pitkäaikainen tanssintutkija Petri Hoppu pohtii aitoutta ja autenttisuutta suomalaisessa kansantanssiperinteessä. Sen lisäksi jaksossa tarkastellaan tanssia ruumiillisena ja jaettuna kokemuksena sekä vastataan kysymykseen siitä, miksi kaikkien tulisi kiinnostua tanssista.

Jakso 7: Mielenterveystyötä Somalimaassa

Millaista on mielenterveystyö ja sen kehittäminen kulttuurien välisellä kentällä? Psykologi Laura Happonen kertoo työstään Somalimaassa ja kokemuksistaan korona-aikana toteutetussa hankkeessa. 

Jakso 6: Siru Auran esikoisromaanissa suomalainen antropologi yrittää ymmärtää Intiaa

Mitä tapahtuu, kun antropologi kirjoittaa tutkimusaiheestaan romaanin? Jakson vieraana on Punaisen Ristin viestintäpäällikkö, antropologi Siru Aura. Hänen tuore esikoisromaaninsa Myötäjäiset käsittelee kolmen erilaisen naisen yhteen kietoutuvaa elämää intialaisessa suurkaupungissa. Yksi naisista on suomalainen antropologi Anu.

Jakso 5: Katajainen kansa

Miten puut kietoutuvat osaksi arkeamme tänä päivänä? Antropologi Kaisa Vainio kertoo ihmisten ja yksittäisen puiden välisiin suhteisiin kohdistuvasta tutkimuksestaan ja Suomen Metsämuseo Luston amanuenssi Tuomas Juva valottaa suomalaisten monipuolista metsähistoriaa. 

Jakso 4: Anastasia Piliavsky, antropologi sodassa

Neuvosto-Ukrainassa kasvanut antropologi Anastasia Piliavsky pohtii mm. Putinin roolia yksinvaltiaana ja kertoo pettymyksestään siihen, miten englanninkielisessä antropologisessa keskustelussa on reagoitu sotaan.

Piliavsky johtaa apua Ukrainan sodan uhreille toimittavaa Ukraine ─ Direct Aid ‑organisaatiota. Jakso on poikkeuksellisesti englanninkielinen.

Jakso 3: Mitä meidän tulisi ajatella Kontulasta?

Antropodin toimittaja Anni Rastas sukeltaa dokumenttielokuvaohjaaja Iiris Härmän kanssa dokumentaarisen elokuvan teon ja ympäristönsuojelun monimutkaisiin maailmoihin.

Jakso 2: Luomakuntaa vartioimassa

Itä-Helsingissä sijaitsevaa Kontulaa kuvataan usein ongelmalähiöksi, jota odottaa joko ghettoutuminen tai gentrifikoituminen eli alueen keskiluokkaistuminen. Ovatko nämä tosiaan ainoat näkökulmat Kontulan ymmärtämiseksi?

Jakso 1: Elämää tavarapaljouden keskellä

Tavarapaljouden keskellä eläminen voi totuttaa valinnanvaraan, mutta se voi myös houkutella toimimaan toisin, jolloin minimalismista voi tulla luksusta. Tässä jaksossa pohditaan, miten omaisuuden karsiminen voi olla elämäntapamuutos.

Tuomas Vesa on tehnyt Podcastin musiikin .

Toimituskunta

Jukka Jouhki on Antropodin vastaava toimittaja. Hän on Suomen Antropologisen Seuran puheenjohtaja ja yliopistonopettaja Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen ohjelmassa. Niin antropologiassa kuin Antropodissakin häntä kiinnostaa yleinen ihmisyyden ihmettely.

Anni Rastas on viittä vaille valmis antropologian maisteri Helsingin yliopistosta. Antropologian Anni löysi Aberdeenin yliopistossa opiskellessaan ja hyppäsi silloin vielä tuntemattomalle, mutta täysin oikealle, alalle pää edellä. Erityisesti Anni innostuu ympäristö‑, kolonialismi- ja queer-teemoihin liittyvistä aiheista sekä dokumentaarisesta elokuvasta, mutta toteaa ettei tylsiä aiheita tai ilmiöitä maailmassa olekaan!

Arttu Närhi on antropologiataustainen viestinnän ammattilainen. Kirjoittaminen ja kulttuuri ovat olleet lähellä hänen sydäntään pienestä pitäen, mikä johti ihmistieteiden pariin yliopistossa. Työssään hän käyttääkin opittuja menetelmiä aktiivisesti ja on erityisen kiinnostunut antropologian mahdollisuuksista liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Vapaa-ajalla eläimet, laskettelu, pyöräily, ja sci-fi kirjallisuus ovat vahvasti läsnä.

Venla Sunikka on sosiaaliantropologian maisteriopiskelija Tukholman yliopistossa, mutta tutkinnon aikana hän on suorittanut opintojaan Ruotsin lisäksi Espanjassa, Kiinassa ja Itävallassa. Kingstonissa, Jamaikalla vietetyn kenttätyön päätteeksi Venla kirjoitti kanditutkielmansa jamaikalaisten naistanssijoiden toimijuudesta dancehall-tanssissa. Tällä hetkellä hän viimeistelee pro gradu ‑tutkielmaansa susista ja ihmisistä kysyen, kuinka ihmiset oppivat tuntemaan ja tietämään sudet Suomessa.

Meri Parkkinen on vapaa toimittaja ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Hän innostuu ilmiöiden tarkastelusta ja ihmisten haastattelemisesta.

Kaisa Nissi on Jyväskylän kasvattama, teatteritaustainen kulttuuriantropologi. Hän työskentelee nykyään terveydenhuoltoalan kentällä ja valmistuu kohta traumapsykoterapeutiksi. Erityisinä osaamisalueina ovat kulttuuri ja (mielen)terveys, ylisukupolvisuus ja uskonto. Kaikkihan se kiinnostaa: ihminen ja sen kummallisuudet ─ ja huono huumori.

Anni Toivanen on Helsingin yliopiston sosiaaliantropologian maisteriopiskelija, jota kiinnostavat muun muassa tieteen ja teknologian tutkimus, ihmisen ja ympäristön välinen suhde, osallisuus ja monilajinen antropologia. Anni työskentelee osallistuvan päätöksenteon hankesuunnittelijana Vaasan kaupungilla ja kirjoittaa pro gradu ‑tutkielmaansa solumaataloudesta. Hänen lempiruokaansa on perulainen ceviche.