Mikä Antropodi?
Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensimmäisenä tiistaina. Toisinaan saatamme julkaista lisäksi erikoisjaksoja.
Vastaava toimittaja: Jukka Jouhki (jukka.jouhki@tuni.fi).
Jakso 35: The love letters – Dreams at the dawn of the Mao Zedong era
This episode features Suvi Rautio’s (University of Helsinki) lecture at the Finnish Anthropological Society’s annual meeting on April 27th, 2025. Suvi discusses love letters between her Chinese grandfather and Finnish grandmother from the 1950s, stored in the family basement. These letters reveal their migration history from Europe to China and the political euphoria of the time. Suvi is currently researching memory and loss among Beijing’s intellectuals during the Maoist era. www.suvirautio.com
Jakso 34: Tasa-arvo ei synny tyhjiössä – keskustelua tasa-arvosta naistenpäivän innoittamana
Virallista YK:n kansainvälistä naistenpäivää juhlitaan 8. maaliskuuta. Tässä jaksossa keskustellaan tämän vuoden naistenpäivän teemasta inspiroituneina tasa-arvosta: mitä tasa-arvo oikeastaan tarkoittaa ja miten sitä voi edistää yliopistomaailmassa?
Jaksossa vieraana kulttuuriantropologi ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija Taina Cooke. Taina kertoo, miksi tasa-arvotyön parissa työskenteleviä ihmisiä oikeastaan tarvitaan, mitä tasa-arvon eteen Oulun yliopistossa on jo tehty ja mitkä asiat vielä vaativat korjaamista.
Jakso 33: Kovaa työtä Papua-Uusi-Guineassa – vieraana Tuomas Tammisto
Antropologi Tuomas Tammisto kertoo tässä jaksossa juuri ilmestyneestä teoksestaan Hard Work: Producing places, relations and value on a Papua New Guinea resource frontier (2024). Miten Tuomas päätyi Papua-Uusi-Guineaan, ja millaista kenttätyö paikallisten mengenien parissa on ollut?
Jaksossa Tuomas myös kertoo, mitä erityistä Papua-Uusi-Guinean mengenien ympäristösuhteessa on. Entä mitä mengenien mielestä on kova työ? Lisäksi jaksossa käsitellään erilaisten arvojärjestelmien yhteentörmäystä, kun kansainvälistet hakkuu- ja plantaasiyhtiöt rantautuivat mengenien metsiin. Millaisia vaihtoehtoja kapitalistiselle arvojärjestelmälle on poikkeuksellisen tasa-arvoisessa mengen-yhteisössä?
Bonuksena jakson lopussa vielä Tuomaksen pohdintoja Open Access -julkaisusta ja akateemisten tekstien saavutettavuudesta. Älä siis lopeta kuuntelua lopputunnariin!
Jakso 32: AntroBlogista tiedonpolitiikkaa
Onko olemassa aktivismiantropologiaa? Entä millaista keittiöantropologia voisi olla?
Tässä jaksossa käydään keskustelua tiedonpolitiikasta, tiedeviestinnästä ja tieteen yleistajuistamisesta AntroBlogin päätoimittajien Saara Toukolehdon ja Niina Aholan kanssa.
Jakso 31: Tekoälyspesiaali
Antropodin erikoisjakso on tallenne Suomen Antropologisen Seuran järjestämästä keskustelupaneelista 12. joulukuuta 2024. Keskustelussa eri tavoin tekoälyn kanssa tekemisissä olevat antropologit keskustelevat siitä, miten antropologit voivat hyödyntää tekoälyä tutkimuksessa, opetuksessa ja muussa työssä.
Haastaako tekoäly tavan tehdä antropologista tutkimusta? Entä mitä annettavaa antropologialla on tekoälyilmiön ymmärtämiseksi? Panelisteina toimivat johtava tutkija Anna Haverinen (Un/Known), yliopettaja Jari Kupiainen (Karelia-AMK), yliopistotutkija Pekka Tuominen (Helsingin yliopisto) ja digitaalisen antropologian dosentti Johanna Ylipulli (Aalto-yliopisto). Keskustelupaneelin pj:nä toimi Jukka Jouhki, joka on myös toimittanut jakson.
Jakso 30: Jälkikoloniaalinen anteeksipyytäminen – kolme tarinaa lapsisiirtojen historiasta
Antropologit Katja Uusihakala, Saana Hansen ja Hanna Rask kertovat tässä jaksossa projektistaan ”Postkoloniaalinen anteeksipyyntö ja vaikean menneisyyden perintö”. Tutkimusprojekti käsittelee kolonialismin alla tehtyjä lapsisiirtoja ja niitä koskevia sovitteluprosesseja kolmen tapaustutkimuksen avulla.
Jaksossa kuulemme Britanniasta Etelä-Rhodesiaan siirrettyjen lasten kokemuksista ja brittihallituksen anteeksipyynnöistä, Grönlannista Tanskaan tuotujen lasten tarinoista sekä Kanadan alkuperäiskansojen kokemista valtiollisista väliintuloista. Haastattelijana Anni Koskela.
Jakso 29: Aivojen tehostaminen – laitonta huumeiden käyttöä vai itsensä kehittämistä?
Lääketieteen antropologi, sosiologi Aleksi Hupli on julkaissut kuluvana vuonna teoksen ”Älyä lääkkeistä ja päihteistä? Tajusteiden hyötykäyttö”. Kirja kertoo aivodopingista, huumausaineiden hyötykäytöstä.
Tässä Antropodin jaksossa Hupli tarjoaa uutta luotaavan näkökulman ihmismielen muokkaukseen, päihteisiin ja huumepoliittiseen keskusteluun. Haastattelijana Kaisa Nissi.
Jakso 28: Avaruusantropologian jäljillä
Planetaarinen jalanjälki, resurssirintama ja maapallokeskeisen ajattelun rajat.
Antropodin lokakuisessa jaksossa heittäydytään virkistävään, mutta kuumottavan ajankohtaiseen, ajatusleikkiin avaruusantropologian mahdollisuuksista Helsingin yliopiston globaalin kehitystutkimuksen professori Anja Nygrenin kanssa.
Jakso 27: Vapaaksi miellyttämisestä!
Sosiaalisesti harmoninen yhteiskunta tarvitsee miellyttäviä eli huomaavaisia, joustavia ja avuliaita ihmisiä. Mutta mitä tapahtuu, kun miellyttämisen yhteisöllinen liima on yksilölle liian tahmaista ja tukahduttaa identiteetin?
Antropodin vieraana on ”Vapaaksi miellyttämisestä” -kirjan kirjoittanut antropologi, journalisti, ratkaisukeskeinen valmentaja ja mindfulness-ohjaaja Johanna Pohjola.
Jakso 26: Hyvä, paha suomalainen sisu – vieraana sisututkija Tanja Helminen
Erilaiset sisukäsitykset ottivat yhteen jo Suomen sisällissodassa. Sisu on pahaa tai hyvää sinnikkyyttä, itsepäisyyttä, resilienssiä ja jopa kansainvälistä kilpailukykyä. Ennen kaikkea se on myytti, jota suomalaisuuden määrittelyssä on käytetty jo 1800-luvulta saakka.
Tässä jaksossa selvitetään suomalaisen sisun kulttuurihistoriaa yhdessä sisututkija Tanja Helmisen kanssa.
Kesäspesiaali: Turborealistisen antropologin näyttely Aurinkorannikon suomalaisista
”Los moimoi de Fuengirola” on taiteilija Riiko Sakkisen luoma, antropologisella otteella toteutettu näyttely ”Suomen eteläisimmän kaupungin” suomalaisista.
”Fuge” näyttäytyy Sakkisen provosoivassa visiossa Suomeakin suomalaisempana yhteisönä, jota voi näyttelyssä tarkastella moninaisen kenttätyöaineiston muodossa. Tässä jaksossa ”turborealistista antropologia” haastattelee itsekin Aurinkorannikon suomalaisia tutkinut Jukka Jouhki.
Jakso 25: Kulttuuriantropologiaa ja muita opiskelijoiden akateemisia seikkailuja
Oletko koskaan miettinyt millaista on opiskella kulttuuriantropologiaa tai mitä antropologia oikein on?
Tässä jaksossa kolme kulttuuriantropologian opiskelijaa Heli Hannus, Veera Leinonen ja Anni Toivanen Oulun yliopistosta raottavat verhoa kulttuuriantropologian ja sen opiskelun ihmeelliseen maailmaan.
Jakso 24: Dyykkaus – roskisruokaa ja muita aarteita
Tässä jaksossa dyykkaaja Konsta Koivuniemi kertoo esimerkiksi siitä, millaista dyykkaus on ja mikä saa hänet sukeltamaan jäteastioiden syvyyksiin. Lisäksi jaksossa pohditaan, millaisia antropologisia näkökulmia dyykkauksen tarkasteluun voidaan ottaa. Miten dyykkaus kyseenalaistaa kulutusyhteiskuntaa? Mitä merkitystä on puhtaudella ja lialla dyykkauksessa? Mikä erottaa ruuan jätteestä?
Jakso 23: Mökkeily – mummonmökkejä ja modernia monipaikkaisuutta
Mökki on monelle rakas paikka. Tässä jaksossa kurkistetaan suomalaiseen mökkikulttuuriin: sen historialliseen taustaan, tapakulttuuriin, ekologisuuteen ja erilaisiin yhteiskunnallisiin merkityksiin. Haastattelussa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, dosentti Kati Pitkänen.
Jakso 22: Kuriografia antropologisen uteliaisuuden jäljillä
Miksi kysymme kysymyksiä? Miten oppia kuuntelemaan? Entä mitä on kohtelias uteliaisuus? Näitä ja monia muita kysymyksiä käsittelevässä jaksossa antaudutaan kuriografisen käsiteparven kanssamatkustajiksi. Tämän jakson oppaina ovat professori Anu Valtonen ja tutkijatohtori Tarja Salmela.
Jakso 21: Anthropological edges to running
This episode takes us on a journey into layered meanings of running, such as a self-discipline, exercise addiction, and class exceptionalism. It especially zooms on the so-called alternative running, fuelled by a quest for novel embodied and environmental experiences. The guest of the episode is Toomas Gross, a senior lecturer at the university of Helsinki, an avid runner, and an anthropologist of running and religion.
Jakso 20: Moninainen ulkonäkö – keskustelu taloussosiologi Erica Åbergin kanssa
Tässä jaksossa pohditaan Erica Åbergin kanssa monenlaisia ulkonäköön liittyviä asioita, kuten ulkonäön kommentointia, luonnollisuuden ihannetta, sosiaalista mediaa, tatuointeja ja jopa kainalokarvaestetiikan nyansseja. Lopuksi Åberg kertoo, kuinka hänen tutkimustyönsä on vaikuttanut hänen omaan suhtautumiseensa ulkonäköasioissa.
Turun yliopiston Erica Åberg on tutkinut väitöskirjassaan (2020) suomalaisten ulkonäkönormien sukupuolittuneisuutta. Åberg on myös Ulkonäköyhteiskunta-teoksen (2019, Into Kustannus) kirjoittaja.
Jakso 19: Antropologi tutkii start up – yrityksiä
Tässä jaksossa Kaisa Nissi haastattelee antropologi Sakari Mesimäkeä. Hän on Cambridgen yliopiston väitöstutkija, joka tutkii start up -yrittäjyyttä Suomessa. Miten yrittäjyys toimijuuden tai tekemisen muotona soveltuu laajemmin yhteiskunnan jonkinlaiseen muuttamiseen?
Jakso 18: Ekspatriaattien tutkimusta Intiassa ja Suomessa
Tässä jaksossa haastattelemme Tampereen yliopiston Mari Korpelaa, jonka tutkijanura on keskittynyt erityisesti ekspatriaattielämän ymmärtämiseen. Millaista on länsimaalaisten elämä Intian Varanasissa tai Goalla? Entä kuinka etnografinen elokuva soveltuu tutkimukseen, jossa tarkastellaan kansainvälisen koulun nuorten arkea Suomessa?
Jakso 17: Mikrobit etnografin tutkimuskohteena
Tässä jaksossa professori Salla Sariola kertoo, mikä on etnografian rooli mikrobien sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa. Miksi poikkitieteellisyys ja menetelmälliset kokeilut ovat tässä tutkimuksessa tärkeitä? Entä voiko mikrobi olla etnografinen subjekti?
Jakso 16: Pappina kuolevan vierellä
Sairaalapapin työ on muuttunut ajan saatossa ankarasta saarnaajasta ja huonojen uutisten lähettiläästä vierellä kulkijaksi ja kuuntelijaksi. Millaista papin työ on kuoleman äärellä ja miten kuoleman kohtaaminen on Suomessa muuttunut? Jaksossa Annamari Simpanen kertoo työstään sairaalapappina saattohoidossa.
Jakso 15: Antropologinen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus
Mitä on antropologinen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus? Mitä tarkoittaa hegemoninen maskuliinisuus? Tässä monologijaksossa pohditaan, mitä antropologinen ajattelu voi tarjota kriittiselle miestutkimukselle. Entä miten antropologian kautta voidaan kuvitella uusia maskuliinisuuksia?
Jakso 14: Jokaisen sisällä asuu pieni marjastaja – marjojen kulttuurihistoriaa
Millainen on suomalaisen suhde marjoihin? Tässä jaksossa perehdytään marjoihin tapojen, merkitysten ja ruokakulttuurin kautta. Jaksossa vieraana on kulttuurihistorian tutkija, dosentti, filosofian tohtori Hannele Klemettilä-McHale.
Jakso 13: Marianna Keisalo – antropologi, koomikko ja komiikan tutkija
Tässä jaksossa Helsingin yliopistossa antropologian yliopistonlehtorina toimiva Marianna Keisalo kertoo työn ja huvin sekoittamisesta ja siitä, kun hän alkoi tutkia stand up -komiikkaa. Etnografisessa tutkimuksessaan Keisalo opetteli myös itse koomikoksi. Nyt takana on yli kolmesataa keikkaa ja lukuisia julkaisuja aiheesta. Keisalo onkin yksi harvoja huumoria tutkivia antropologeja.
Jakso 12: Matti Eräsaari – Tyynenmeren ja suurten kysymysten antropologi
Tässä jaksossa Matti Eräsaari kertoo millainen polku vei hänet antropologiaan, kenttätöihin Fidžille ja lopulta EU-hankkeen johtajaksi tutkimaan arvoa. Sen lisäksi jaksossa keskustellaan esimerkiksi siitä, mitä on onnellisuus Tyynellämerellä tai Suomessa ja miksi Eräsaaren mielestä antropologian idea kiteytyy ruuassa.
Jakso 11: Tunteiden yliopisto – akateemisia affekteja tutkimassa
Tässä jaksossa dosentti Tiina Suopajärvi ja tutkijatohtori Johanna Hokka keskustelevat tutkimusprojektistaan ”Akateemisten affektien etnografia”, ja valaisevat, mitä tunteet kertovat muuttuvasta yliopistomaailmasta.
Jakso 10: Mihin ihminen tarvitsee ärtymystä?
Tässä jaksossa antropologian professori Anni Kajanus kertoo tekemästään ärtymystutkimuksesta ja siitä, mihin antropologit pyrkivät tutkimalla tunteita.
Jakso 9: Lääkärinä pakolaisten parissa
Tässä jaksossa Kaisa Nissi keskustelee Valentina Orozan kanssa siitä, miten kulttuuri ja erilaiset taustat vaikuttavat terveyteen, hoidon toteutumiseen ja ylipäänsä lääkärin työhön niin kehollisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin hyvinvoinnin kautta tarkasteltuna.
Jakso 8: Tanssiva ihminen
Tässä jaksossa pitkäaikainen tanssintutkija Petri Hoppu pohtii aitoutta ja autenttisuutta suomalaisessa kansantanssiperinteessä. Sen lisäksi jaksossa tarkastellaan tanssia ruumiillisena ja jaettuna kokemuksena sekä vastataan kysymykseen siitä, miksi kaikkien tulisi kiinnostua tanssista.
Jakso 7: Mielenterveystyötä Somalimaassa
Millaista on mielenterveystyö ja sen kehittäminen kulttuurien välisellä kentällä? Psykologi Laura Happonen kertoo työstään Somalimaassa ja kokemuksistaan korona-aikana toteutetussa hankkeessa.
Jakso 6: Siru Auran esikoisromaanissa suomalainen antropologi yrittää ymmärtää Intiaa
Mitä tapahtuu, kun antropologi kirjoittaa tutkimusaiheestaan romaanin? Jakson vieraana on Punaisen Ristin viestintäpäällikkö, antropologi Siru Aura. Hänen tuore esikoisromaaninsa Myötäjäiset käsittelee kolmen erilaisen naisen yhteen kietoutuvaa elämää intialaisessa suurkaupungissa. Yksi naisista on suomalainen antropologi Anu.
Jakso 5: Katajainen kansa
Miten puut kietoutuvat osaksi arkeamme tänä päivänä? Antropologi Kaisa Vainio kertoo ihmisten ja yksittäisen puiden välisiin suhteisiin kohdistuvasta tutkimuksestaan ja Suomen Metsämuseo Luston amanuenssi Tuomas Juva valottaa suomalaisten monipuolista metsähistoriaa.
Jakso 4: Anastasia Piliavsky, antropologi sodassa
Neuvosto-Ukrainassa kasvanut antropologi Anastasia Piliavsky pohtii mm. Putinin roolia yksinvaltiaana ja kertoo pettymyksestään siihen, miten englanninkielisessä antropologisessa keskustelussa on reagoitu sotaan.
Piliavsky johtaa apua Ukrainan sodan uhreille toimittavaa Ukraine ─ Direct Aid ‑organisaatiota. Jakso on poikkeuksellisesti englanninkielinen.
Jakso 3: Mitä meidän tulisi ajatella Kontulasta?
Antropodin toimittaja Anni Rastas sukeltaa dokumenttielokuvaohjaaja Iiris Härmän kanssa dokumentaarisen elokuvan teon ja ympäristönsuojelun monimutkaisiin maailmoihin.
Jakso 2: Luomakuntaa vartioimassa
Itä-Helsingissä sijaitsevaa Kontulaa kuvataan usein ongelmalähiöksi, jota odottaa joko ghettoutuminen tai gentrifikoituminen eli alueen keskiluokkaistuminen. Ovatko nämä tosiaan ainoat näkökulmat Kontulan ymmärtämiseksi?
Jakso 1: Elämää tavarapaljouden keskellä
Tavarapaljouden keskellä eläminen voi totuttaa valinnanvaraan, mutta se voi myös houkutella toimimaan toisin, jolloin minimalismista voi tulla luksusta. Tässä jaksossa pohditaan, miten omaisuuden karsiminen voi olla elämäntapamuutos.
Tuomas Vesa on tehnyt Podcastin musiikin .
Toimituskunta
Jukka Jouhki on Antropodin vastaava toimittaja. Hän on Suomen Antropologisen Seuran puheenjohtaja ja yliopistonopettaja Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen ohjelmassa. Niin antropologiassa kuin Antropodissakin häntä kiinnostaa yleinen ihmisyyden ihmettely.
Anni Rastas on viittä vaille valmis antropologian maisteri Helsingin yliopistosta. Antropologian Anni löysi Aberdeenin yliopistossa opiskellessaan ja hyppäsi silloin vielä tuntemattomalle, mutta täysin oikealle, alalle pää edellä. Erityisesti Anni innostuu ympäristö‑, kolonialismi- ja queer-teemoihin liittyvistä aiheista sekä dokumentaarisesta elokuvasta, mutta toteaa ettei tylsiä aiheita tai ilmiöitä maailmassa olekaan!
Arttu Närhi on antropologiataustainen viestinnän ammattilainen. Kirjoittaminen ja kulttuuri ovat olleet lähellä hänen sydäntään pienestä pitäen, mikä johti ihmistieteiden pariin yliopistossa. Työssään hän käyttääkin opittuja menetelmiä aktiivisesti ja on erityisen kiinnostunut antropologian mahdollisuuksista liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Vapaa-ajalla eläimet, laskettelu, pyöräily, ja sci-fi kirjallisuus ovat vahvasti läsnä.
Venla Sunikka on sosiaaliantropologian maisteriopiskelija Tukholman yliopistossa, mutta tutkinnon aikana hän on suorittanut opintojaan Ruotsin lisäksi Espanjassa, Kiinassa ja Itävallassa. Kingstonissa, Jamaikalla vietetyn kenttätyön päätteeksi Venla kirjoitti kanditutkielmansa jamaikalaisten naistanssijoiden toimijuudesta dancehall-tanssissa. Tällä hetkellä hän viimeistelee pro gradu ‑tutkielmaansa susista ja ihmisistä kysyen, kuinka ihmiset oppivat tuntemaan ja tietämään sudet Suomessa.
Meri Parkkinen on vapaa toimittaja ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Hän innostuu ilmiöiden tarkastelusta ja ihmisten haastattelemisesta.
Kaisa Nissi on Jyväskylän kasvattama, teatteritaustainen kulttuuriantropologi. Hän työskentelee nykyään terveydenhuoltoalan kentällä ja valmistuu kohta traumapsykoterapeutiksi. Erityisinä osaamisalueina ovat kulttuuri ja (mielen)terveys, ylisukupolvisuus ja uskonto. Kaikkihan se kiinnostaa: ihminen ja sen kummallisuudet ─ ja huono huumori.
Anni Toivanen on Helsingin yliopiston sosiaaliantropologian maisteriopiskelija, jota kiinnostavat muun muassa tieteen ja teknologian tutkimus, ihmisen ja ympäristön välinen suhde, osallisuus ja monilajinen antropologia. Anni työskentelee osallistuvan päätöksenteon hankesuunnittelijana Vaasan kaupungilla ja kirjoittaa pro gradu ‑tutkielmaansa solumaataloudesta. Hänen lempiruokaansa on perulainen ceviche.
