Intialle kuuluvalla Pohjois-Sentinelin saarella asuva kansa on päässyt otsikoihin saarella luvatta vierailleen yhdysvaltalaisen lähetyssaarnaajan tapon vuoksi. Pohjois-Sentinelin asukkaat kuuluvat maailman yhä harvemmaksi käyviin populaatioihin, jotka eivät ole jatkuvissa läheisissä vuorovaikutussuhteissa muiden ihmisryhmien kanssa. Uutisointi aiheesta on korostanut saarelaisten eristäytyneisyyttä ja “alkukantaisuutta”.
Jair Bolsonaron valinta Brasilian presidentiksi on katkera pala maan alkuperäiskansoille. Bolsonaro ajaa vähemmistöjen oikeuksien vähentämistä ja Amazonian avaamista luonnonvarahankkeille ja maataloudelle. Maan 300 alkuperäiskansan reservaatit tulee hänen mukaansa yksityistää.
”Ihminen on kulttuurisena olentona lainaaja” toteaa sosiaaliantropologian professori Laura Huttunen. Toisista kulttuureista saakin lainata, kunhan tekee sen kunnioittaen ja loukkaamatta. Erityisesti vähemmistöjen kansallissymbolien kohdalla kannattaa…
Keskustelu kulttuurisesta omimisesta on viime aikoina rantautunut myös Suomeen. Yhdysvalloissa keskustelu alkuperäiskansojen oikeuksista on kuitenkin jatkunut jo pitkään. Tutkijatohtori Reetta Humalajoen mukaan keskustelun ytimessä on,…
Tekijät Juontaja: Sanna Rauhala Teksti: Emmi Huhtaniemi Kuvaus: Suvi Jaakkola Jälkituotanto: Gennady Kurushin Lukemista https://www.theguardian.com/world/2017/mar/16/new-zealand-river-granted-same-legal-rights-as-human-being Katso myös
Ellos Deatnu! syntyi vastalauseeksi Tenojoen 2017 voimaantulleille kalastussäännöksille, jossa rajoitettiin kalastusta noin 30 %. Kansanliikkeen mielestä säännöksillä siirretään kalastusoikeuksia ulkopaikkakuntaisille ja kohdistetaan vähennyksiä ennen kaikkea saamelaisten perinteisille kalastustavoille. Kenen pitäisi vastata Tenojoen kohtalosta? Tenojoki voitaisiin määrittää oikeussubjektiksi jotta joki voitaisiin ottaa osaksi keskustelua sen tulevaisuudesta.
