Siirry suoraan sisältöön

gradut

Muuttajia vai muuttujia? – muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta antropologin silmin

Maahanmuutto on tällä hetkellä kiistatta puhutuin aihe suomalaisessa mediassa. Aiheen ympärillä käytävää kansalaiskeskustelua voi kuvata vähintään vilkkaaksi, tai pikemminkin kiihkeäksi. Uutisointia ja keskustelua kuitenkin vaivaa usein pinnallisuus ja yksipuolinen näkökulma maahanmuuttajista ja muuttoliikkeestä. Muuttoliike oli ehtinyt kiinnostaa minua jo pidemmän aikaa, kun monien vaiheiden jälkeen päädyin syksyllä 2014 tekemään gradukenttätyötäni Meksikoon, Oaxacan osavaltioon. Tutkimukseni pohjalta väitän, että muuttoliikkeen ymmärtämisessä avainasemassa ovat yhteisön sisäiset suhteet.

Koditon vieraalla maalla

Perinteisesti asunnottomuus on ollut ilmiö, jonka ympärille on kiertynyt kokonainen sosiaalisten ongelmien kirjo ja joka on kohdistunut etenkin päihde- ja mielenterveysongelmaisiin kantasuomalaisiin miehiin. Suomen monikulttuuristumisen myötä asunnottomuus on kuitenkin saanut uusia puolia sekä piirteitä ja se koskettaa yhä useammin maahanmuuttajataustaisia.

Kehitysapukameleontin jalanjäljillä – pohdintaa kehitysajattelusta

Kulloinenkin kansallinen ja kansainvälinen ilmapiiri vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, mitkä teemat kehityspolitiikassa nousevat esille. Tämä vaikuttaa puolestaan siihen, millaiseen toimintaan rahaa suunnataan ja kenelle sitä kanavoidaan. Vuosi 2015 jää mahdollisesti historiaan vuotena, jolloin Suomen kehityspolitiikka muutti merkittävästi suuntaansa. Hallitus leikkasi varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista 330 miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön tarkoitetusta rahoituksesta leikattiin 43 % samalla kun yrityksille riskirahoitusta tarjoavan suomalaisen kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin toimintaa pääomitettiin 130 miljoonalla eurolla.

Imetys ja kulttuuri

Miksi eri aikoina ja eri puolilla maailmaa imetyksen kesto on ollut niin vaihtelevaa? Miksi Suomessa vielä sata vuotta sitten puolet kaksivuotiaista oli imetettyjä, mutta nyt tutkitusta tiedosta ja suosituksista huolimatta imetys loppuu keskimäärin seitsemän kuukauden ikään mennessä? Tilanne oli vielä heikompi 70-luvulla, jolloin vain 10% lapsista sai rintamaitoa puolivuotiaana. On selvää, että yhteiskunnalliset muutokset ja ympäröivä kulttuuri vaikuttavat imetykseen valtavasti. Länsimaissa koulutetut ja sosioekonomiselta asemaltaan parempiosaiset imettävät huomattavasti pidempään kuin ei-koulutetut sisarensa. Yksinhuoltajat imettävät vähemmän kuin parisuhteessa olevat. Myös maahanmuuttajien parissa on havaittu, että uuteen maahan muuttamisen jälkeen imetyksen kestot lyhenevät rajusti, jopa saman naisen kohdalla.

Jumala on elossa – nähty viimeksi Helsingissä

Miltä yliluonnollinen tuntuu keskellä tavallista arkipäivää? Ihmismieli taipuu monenlaisiin kokemuksiin. Mitä poikkeavampaa niiden sisältö on, sitä todennäköisemmin niitä kutsutaan yliluonnollisiksi, epätodellisiksi tai jopa mielenhäiriöisiksi. Eräs kiinnostava poikkeavan tietoisuuden muoto on sellainen, jossa näkymättömän yliluonnollisen olennon läsnäolo koetaan todellisena. Helsinkiläisessä uuskarismaattisessa seurakunnassa armolahjat ovat jokaisen saatavila ja Jeesuksen kanssa jutteleminen, Pyhän Hengen ohjaamana tanssiminen ja euforinen kielillä puhuminen ovat jokapäiväisiä tapahtumia.

AntroBlogi
Tehty  GDPR Cookie Compliance
Tietosuojakatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä tarjotakseen sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Evästetiedot tallennetaan selaimeesi. Ne suorittavat toimintoja, kuten tunnistavat sinut, kun palaat verkkosivustollemme. Evästeet välittävät tiimillemme tietoa siitä, mikä verkkosivustossamme on sinulle kiinnostavinta ja hyödyllisintä.