Perinteisesti asunnottomuus on ollut ilmiö, jonka ympärille on kiertynyt kokonainen sosiaalisten ongelmien kirjo ja joka on kohdistunut etenkin päihde- ja mielenterveysongelmaisiin kantasuomalaisiin miehiin. Suomen monikulttuuristumisen myötä asunnottomuus on kuitenkin saanut uusia puolia sekä piirteitä ja se koskettaa yhä useammin maahanmuuttajataustaisia.
Kulloinenkin kansallinen ja kansainvälinen ilmapiiri vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, mitkä teemat kehityspolitiikassa nousevat esille. Tämä vaikuttaa puolestaan siihen, millaiseen toimintaan rahaa suunnataan ja kenelle sitä kanavoidaan. Vuosi 2015 jää mahdollisesti historiaan vuotena, jolloin Suomen kehityspolitiikka muutti merkittävästi suuntaansa. Hallitus leikkasi varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista 330 miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön tarkoitetusta rahoituksesta leikattiin 43 % samalla kun yrityksille riskirahoitusta tarjoavan suomalaisen kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin toimintaa pääomitettiin 130 miljoonalla eurolla.
Nuorisoväkivallasta ja nuorisojengi-ilmiön rantautumisesta Suomeen on keskusteltu muutamien viime vuosien aikana. Toisaalta nuoriso on riehunut aina: reviireistä on taisteltu, tylsyyttä on purettu nyrkein ja tutkimuksiakin on tehty esimerkiksi Helsingin nuorisojengeistä. Millaiset tapahtumat voivat muuttaa nuoren elämän suunnan?
Miksi eri aikoina ja eri puolilla maailmaa imetyksen kesto on ollut niin vaihtelevaa? Miksi Suomessa vielä sata vuotta sitten puolet kaksivuotiaista oli imetettyjä, mutta nyt tutkitusta tiedosta ja suosituksista huolimatta imetys loppuu keskimäärin seitsemän kuukauden ikään mennessä? Tilanne oli vielä heikompi 70-luvulla, jolloin vain 10% lapsista sai rintamaitoa puolivuotiaana. On selvää, että yhteiskunnalliset muutokset ja ympäröivä kulttuuri vaikuttavat imetykseen valtavasti. Länsimaissa koulutetut ja sosioekonomiselta asemaltaan parempiosaiset imettävät huomattavasti pidempään kuin ei-koulutetut sisarensa. Yksinhuoltajat imettävät vähemmän kuin parisuhteessa olevat. Myös maahanmuuttajien parissa on havaittu, että uuteen maahan muuttamisen jälkeen imetyksen kestot lyhenevät rajusti, jopa saman naisen kohdalla.
Miltä yliluonnollinen tuntuu keskellä tavallista arkipäivää? Ihmismieli taipuu monenlaisiin kokemuksiin. Mitä poikkeavampaa niiden sisältö on, sitä todennäköisemmin niitä kutsutaan yliluonnollisiksi, epätodellisiksi tai jopa mielenhäiriöisiksi. Eräs kiinnostava poikkeavan tietoisuuden muoto on sellainen, jossa näkymättömän yliluonnollisen olennon läsnäolo koetaan todellisena. Helsinkiläisessä uuskarismaattisessa seurakunnassa armolahjat ovat jokaisen saatavila ja Jeesuksen kanssa jutteleminen, Pyhän Hengen ohjaamana tanssiminen ja euforinen kielillä puhuminen ovat jokapäiväisiä tapahtumia.
Kuinka moni tietää, mitä kaikkea romanien pukeutumiseen liittyy? Muoti vaikutaa romanienkin pukeutumistyyliin, joka on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Pukeutumisen säännön- ja yhdenmukaisuus romanien keskuudessa on kuitenkin säilynyt. Tietynlaiset pukeutumissäännöt merkitsevät romaneille pääasiassa kolmea eri asiaa: kunnioittamiseen liittyvää häveliäisyyttä, puhtauskäsityksiä sekä näkyvästi ilmaistua etnistä identiteettiä. Pukeutumisen kautta yksilö ilmoittaa muille kuuluvansa yhteisöön, vahvistaa omaa paikkaansa yhteisön jäsenenä ja muodostaa tätä kautta henkilökohtaista kulttuurista identiteettiään.
