Unisieppari on Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen suojeluesine, joka varjelee lapsia unien tuomilta sairauksilta ja pahoilta hengiltä. Pyöreään kehikkoon punottu verkko, josta roikkuu sulkia ja helmiä, on nykyään tuttu niin koruista, vaatteista kuin sisustuselementeistä.
Hakuna matata on paitsi Leijonakuningas-elokuvasta tuttu lentävä lause, myös Disneyn tavaramerkki. Tavaramerkkiä vastustavan vetoomuksen mukaan Hakuna matata ei ole Disneyn keksintö, joten se ei kuulu immateriaalioikeuksien piiriin.
”Ihminen on kulttuurisena olentona lainaaja” toteaa sosiaaliantropologian professori Laura Huttunen. Toisista kulttuureista saakin lainata, kunhan tekee sen kunnioittaen ja loukkaamatta. Erityisesti vähemmistöjen kansallissymbolien kohdalla kannattaa…
Keskustelu kulttuurisesta omimisesta on viime aikoina rantautunut myös Suomeen. Yhdysvalloissa keskustelu alkuperäiskansojen oikeuksista on kuitenkin jatkunut jo pitkään. Tutkijatohtori Reetta Humalajoen mukaan keskustelun ytimessä on,…
Kulttuurisen omimisen käsite on tullut tutuksi lähinnä iltapäivälehtien kohukirjoitusten ja television keskusteluohjelmien kautta, joissa vähemmistöjä kuvataan omimisesta ”loukkaantuneina”. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ilmiön todelliset vaikutukset alkuperäiskansojen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen asemaan. Monet vähemmistöryhmät kokevat syrjintää käyttäessään julkisesti omien kulttuuriensa symboleita, vaikka samalla valtaväestö voi hyötyä näistä esimerkiksi taloudellisesti.
Alkuperäiskansojen edustajat viittaavat kulttuurisella omimisella kolonialismin perintöön ja siitä juontuviin valtasuhteisiin. Kuten professori Olufynmilayo Arewa mainitsee, vajavainen keskustelu kulttuurisesta omimisesta jättää huomioimatta sen, että kulttuurin lainaaminen, yhteensulautuminen ja jakaminen eivät ole sama asia kuin omiminen. Lainaamisesta tulee omimista, kun se vahvistaa historiallisesti hyväksikäyttävää suhdetta, tai riistää ryhmältä mahdollisuudet hyötyä kulttuurisesta materiaalistaan ja hallita sitä itse.
