Ennakkoluulot Lähi-idästä tulevia (nuoria) miehiä kohtaan voivat olla joskus suuria. Kenttätyöt suomalaisena naisena arabimiesten parissa haastavat tutkijan pohtimaan omaa paikkaansa kulttuurissa sekä tutkijana että ystävänä. Olen tarkastellut muslimitaustaisten miesten asettumista Suomeen sekä osana suomalaista perhettä että “vapailla markkinoilla”, yksin tulleina ja täällä elävinä. Miten toimia naisena arabien parissa tehdyssä kenttätyössä ja millaisia käsityksiä sukupuolten suhteista maahanmuuttajien ja suomalaisten parissa elää?

Tässä podcastissa antropologi Harri Englund vertailee kirjailija Jari Tervon suorapuheisia totuuksia Radio Suomen Kansanradio –ohjelman keskusteluihin. Totuudenpuhujia riittää myös totuudenjälkeisessä maailmassa. Kuinka totuuksiin päädytään esimerkiksi suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa?

Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiinnittynyt Helsingin keskustassa 10. helmikuuta alkaen mieltään osoittaneisiin Irakista ja Afganistanista saapuneisiin turvapaikanhakijoihin. Jatkuuko mielenosoitus vielä pitkään vai vastataanko turvapaikanhakijoiden vaatimuksiin? Mitä sanottavaa antropologialla on protestileiristä ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta?

Saavut uuteen kotimaahasi, asetut taloksi asuntoosi ja pohdit, kuinka kotoudut uuteen yhteiskuntaan. Jos rappukäytävässäkään ei tervehditä, missä pääsisit juttelemaan paikallisten kanssa? Voiko talvisinkin käydä juoksulenkillä ulkona? Saako uimahalliin mennä burkinissa, tai kuka opettaisi sinut hiihtämään? Suomeen saapui vuoden 2015 aikana ennätyksellisen paljon maahantulijoita. Uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen mahdollisimman varhain edesauttavat kotoutumista. Voidaanko uuteen kotimaahan asettumista vauhdittaa jalkapallokentillä, kuntosaleilla ja hiihtoladuilla?

Miten kulttuuri tulee esiin oikeudenkäynneissä? Miten kulttuurista puhutaan, mitä sillä ehkä tarkoitetaan ja voiko kulttuurilla olla jopa vaikutusta tuomioon? Kun kulttuurisilla tekijöillä pyritään keventämään rikosoikeudellista vastuuta, voidaan puhua kulttuurisesta puolustuksesta. Aihe on kiistelty, mutta yhä ajankohtaisempi monikulttuurisuuden sävyttämissä nykyvaltioissa. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että kulttuurinen puolustuksen salliminen rajatuissa tapauksissa voisi johtaa tasavertaisempiin oikeuskäsittelyihin.

Sadat suomalaiset eläkeläiset viettävät talvet Thaimaan lämmössä. Matkustaminen avartaa, ja globalisaatio on saavuttanut myös suomalaiset eläkeläiset. Ilmiö kertoo myös epätasa-arvoisesta maailmanjärjestyksestä. Maahanmuutto köyhistä maista rikkaampiin on teema, josta käydään paljon keskustelua ja jota tutkitaan paljon. Viimeisen vuosikymmenen aikana tutkijat ovat alkaneet kiinnittämään huomiota myös toisenlaiseen maahanmuuttoon. Niin sanotut elämäntapamuuttajat ovat vauraiden teollisuusmaiden kansalaisia, jotka muuttavat pois kotimaastaan rennomman elämän perässä.

Antropologiassa sukulaisuus ei tarkoita perhettä laajempaa sosiaalista kokonaisuutta, kuten tavallisessa kielenkäytössä. Sukulaisuus on läpitunkeva idea, joka niveltyy osaksi sukupuolen, seksuaalisuuden, sosiaalisen persoonan, ruumiillisuuden ja politiikan tutkimusta. Perheenyhdistäminen on yksi lukuisista nykymaailman ilmiöistä, joita voidaan kutsua globaaliksi tai ylirajaiseksi sukulaisuudeksi. Maahanmuuttopolitiikassa perheenyhdistäminen ymmärretään selvärajaista perhettä piirtävän ideologian kautta. Perheen idea on kuitenkin aina läpikotaisin poliittinen, eli historiallisesti ja kulttuurisesti erityinen ja muuttuva.

17.5.2016 esitetyssä Arman Pohjantähden alla -jaksossa käsiteltiin turvapaikanhakijoita. Arman pyrki selvittämään, miten Euroopan pakolaiskriisiin suhtaudutaan Suomessa, ja mihin yltävät yhtäältä lähimmäisenrakkaus ja toisaalta muukalaisviha. Dokumentissa tehdyssä katugallupissa välittyy voimakkaasti epäilyksen ilmapiiri, jossa turvapaikanhakijoihin viitataan rikollisina tai niin kutsuttuina elintasopakolaisina. Epäluuloinen asenne tuntuu ohjaavan myös maahanmuuttopoliittista päätöksentekoa. Viime aikoina on uutisoitu perheenyhdistämisen vaikeutumisesta entisestään ja joidenkin konfliktimaiden luokittelusta turvallisiksi Maahanmuuttoviraston toimesta. Antropologisissa tutkimuksissa nousee keskiöön poliittisen ilmapiirin vaikutus laintulkintaan ja käytännön maahanmuuttopolitiikkaan.

AntroBlogi pääsi 30.3.2016 kuuntelemaan yliopistonlehtori Marko Juntusen esitelmää “Muslimiväestöä jakavat konfliktit ja islamia ympäröivä turvallisuuteen ja sosiaalisiin uhkiin kytkeytyvä keskustelu monikulttuurisessa lähiössä” Suomen Antropologisen Seuran vuosikokoukseen Tieteiden Talolla. Esitelmä perustuu hänen meneillään olevaan kenttätyöhönsä Varissuon lähiössä Turussa. Juntunen tutkii lähiöiden sosiaalista monimuotoisuutta Suomessa, keskittyen etenkin muslimidiasporiin. Häntä kiinnostavat lähiöt julkisena tilana ja niissä tapahtuvat sosiokulttuuriset muutokset. Tutkimuksessaan Juntunen peilaa kentällä tekemiään havaintoja Suomessa aikaisemmin tehdyn lähiö-tutkimuksen huomioihin.

Kuuluisa ranskalainen antropologi Claude Lévi-Strauss pohjasi jo 1949 ideansa kulttuurien olemassaolosta ajatukseen, jossa kaksi ihmisryhmää joutuu vaihtamaan puolisoita keskenään taatakseen oman ryhmän jatkuvuuden. Vaihtokauppoihin ryhtyminen tekee kummankin osapuolen tietoisiksi kulttuurieroista ja kulttuurisista rajoista. Kumpikin ymmärtää olevansa vähän toista normaalimpia, vähän enemmän ihmisiä, tai vain yksinkertaisesti parempia kuin oudot naapurit. Eriasteinen ”me ja muut” -ajattelu on yhteistä luultavasti miltei kaikille ihmisyhteisöille. Tämän vuoksi niin monilla kansoilla on esimerkiksi tapana viitata itseensä jollakin ”hyvää”, ”todellista” tai yksinkertaisesti ”ihmistä” merkitsevällä termillä, kun taas naapureihin viitataan tyypillisesti sellaisilla termeillä kuin ”tomppelit” tai ”paviaanit”.