Kateus ja vähättely Suomessa
Suomalainen kehaisee toisen asua. “Ai tääkö”, toinen vastaa, “tää nyt on tällanen vanha riepu”. Suomalainen ei ole vaatimaton, vaan yrittää suojata itseään kateusmagiaan perustuvalta epäonnelta.
Suomalainen kehaisee toisen asua. “Ai tääkö”, toinen vastaa, “tää nyt on tällanen vanha riepu”. Suomalainen ei ole vaatimaton, vaan yrittää suojata itseään kateusmagiaan perustuvalta epäonnelta.
Miksi meillä on juhlapäivä valehtelulle? Aprillipäivänä saa juksata, keppostella ja puijata. Toden puhumista koskevat tärkeät säännöt eivät 1. huhtikuuta päde.
Tekijät Juontaja: Aleksi Ilpala Teksti: Ninnu Koskenalho Jälkituotanto: Kirsi Hellman Lähteet http://insider.si.edu/2015/08/tattoos-telling-stories-in–the-flesh-qa-with-lars-krutak/ http://www.smithsonianmag.com/science-nature/can-tattoos-be-medicinal-156450609/ Katso myös
Myytti on kertomus ihmiskunnan alkuaikojen tapahtumista, joissa jumalolentojen teot nähdään esikuvina ja esimerkkeinä siitä, miten elämä tulee järjestää. Kansalliseepoksemme, suomalaisen luomismyytin tarinan kertovan Kalevalan päivää vietetään vuosittain 28. helmikuuta. Mitä luomismyytit ovat, ja kuinka erikoinen Kalevala niiden joukossa on?
Joulun avainsana Suomessa on lahja. Lahjojen rituaalinen vaihto nähdään antropologiassa eräänä tärkeimmistä keinoista ylläpitää ja huoltaa sosiaalisia verkostoja. Lahjan arvo ei ole vain tavarassa itsessään. Merkitys piilee ennen kaikkea lahjan sosiaalisessa arvossa, joka liittyy lahjan antajan ja vastaanottajan väliseen suhteeseen sekä molempien sosiaaliseen asemaan. Ja miten joulupukki sopii tähän kuvioon?