Mittaaminen yksinkertaistaa todellisuutta ja rakentaa uusia maailmoja
Mittaaminen yksinkertaistaa todellisuutta, mutta asioiden arvon määrittäminen ilman sitä on vaikeaa, esittää Hyvän mitta? -tutkimushanke.
Mittaaminen yksinkertaistaa todellisuutta, mutta asioiden arvon määrittäminen ilman sitä on vaikeaa, esittää Hyvän mitta? -tutkimushanke.
Tutkijan työ on minulle kutsumus tai eräänlainen riippuvuus. Toimeentulon kannalta tutkijanura on kuitenkin epävarma: rahoituskaudet ovat lyhyitä ja työttömyysjaksot todennäköisiä. Tämä on ajanut minut ja monet muut pohtimaan vaihtoehtoista uraa.
Verotus on valtion asettama mittausjärjestelmä, jonka avulla punnitaan asioiden arvoa. Miksi maksamme veroja juuri rahassa? Voisiko verotuksen perusyksikkö olla euron sijasta kerta-annos ruokaa? Muun muassa näitä kysymyksiä voi tarkastella uppoutumalla arvon mittaamisen ideologisiin ulottuvuuksiin suomalaisessa ja fidžiläisessä valtionverotuksessa.
Rahaa ei keksitty vaihtokaupan helpottamiseksi. Antropologit, historiantutkijat ja taloustieteilijät ovat tienneet tämän jo ainakin sadan vuoden ajan. Silti monelle on yhä itsestäänselvyys, että raha täytyi keksiä, koska tavaroiden vaihtokauppa kävi liian vaivalloiseksi. Miksi virheellinen käsitys rahan alkuperästä elää niin sitkeästi?
On ensiarvoisen tärkeää, että puhe tieteen ja tutkimuksen arvosta, tutkittuun tietoon pohjaavasta journalismista ja tieteen kansantajuistamisen tärkeydestä materialisoituu myös sen eteen tehtävän työn rahoituksena.
Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa maailmanlaajuisesti. Verotuksen kehittämistä eriarvoisuuden hillitsemiseksi vastustetaan argumenteilla, joiden mukaan ilmiö on luonnollinen tai sen korjaaminen vahingoittaa taloutta. Väitteissä on samoja piirteitä kuin niissä, joita tutkimustietoon epäilevästi suhtautuvat ilmastoskeptikot heittävät kapuloiksi ilmastopolitiikan tekemisen rattaisiin.