AntroBlogi

Ihmiskunnan täysistunto
Ad Banner Right 728 x 90
  • Etusivu
  • Artikkelit
    • gr1
      • Akatemia
      • Elinympäristö
      • Henkisyys
      • Kulttuurishokki
      • Keho ja terveys
    • gr2
      • Kolumnit
      • Kommentit
      • Media ja internet
      • Viihde
      • Perhe ja koti
    • gr3
      • Politiikka ja talous
      • Seksuaalisuus ja sukupuoli
      • Vähemmistöt ja alakulttuurit
      • Kaikki artikkelit
  • Uutistoimitus
  • Antropologia
    • Mitä antropologia on?
    • Monenlaista antropologiaa
    • Oppimateriaalit
    • Antropologiaa muualla
  • Työelämä
  • Ajankohtaista
  • Podcastit
  • Videot
  • Info
    • Mikä AntroBlogi?
    • Tekijät
    • Media
    • Ota yhteyttä
    • Privacy Policy
AntroBlogi
  • Etusivu
  • Artikkelit
    • Akatemia
    • Elinympäristö
    • Henkisyys
    • Keho ja terveys
    • Kolumnit
    • Kommentit
    • Kulttuurishokki
    • Media ja internet
    • Viihde
    • Perhe ja koti
    • Kaikki artikkelit
  • Uutistoimitus
  • Antropologia
    • Mitä antropologia on?
    • Antropologiaa muualla
  • Työelämä
  • Ajankohtaista
  • Podcastit
  • Videot
  • Info
    • Mikä AntroBlogi?
    • Tekijät
    • Media
    • Ota yhteyttä
    • Privacy Policy
ruoka
Juustonvieritystä Englannissa
Kulttuurishokki

Juustonvieritystä Englannissa

  • Emmi Huhtaniemi
  • 26.5.2019
  • 414

Helluntain jälkeinen maanantai on Englannissa pyhäpäivä. Nykyään sitä vietetään toukokuun viimeisenä maanantaina. Brockworthin kylässä. Lue lisää

Leipä, olut ja neoliittinen vallankumous
Elinympäristö

Leipä, olut ja neoliittinen vallankumous

  • Juuso Koponen
  • 21.5.2019
  • 1 076

Maanviljelyn omaksumista pidetään käänteentekevänä hetkenä ihmiskunnan historiassa. Maanviljelykulttuurit mahdollistivat väestönkasvun ja sitä kautta niin kutsutun korkeakulttuurin kehittymisen. Mutta oliko maanviljely lopulta niin suuri keksintö? Saattoiko sen motiivina olla nälän sijasta oluen himo?

Istukkarituaalit maailmalla
Kulttuurishokki

Istukkarituaalit maailmalla

  • Ninnu Koskenalho
  • 12.5.2019
  • 719

Istukka on väliaikainen sisäelin, joka poistuu äidin kehosta lapsen syntymän myötä. Meillä istukkaa käsitellään yleensä biologisena jätteenä, mutta osa äideistä ottaa rituaaliset keinot käyttöön sen hävittämisessä.

Jainalaisten äärimmäinen uhraus
Kulttuurishokki

Jainalaisten äärimmäinen uhraus

  • Ninnu Koskenalho
  • 21.4.2019
  • 1 157

Kuolemaan johtava paasto on väkivallattomuuden äärimmäinen muoto. Näin ajattelevat Intian jainalaiset, joille maailma on täynnä lukemattomiin muotoihin syntyviä sieluja.

Julkinen ruoka kertoo tarinoita meistä ja maailmasta
Media ja internet

Julkinen ruoka kertoo tarinoita meistä ja maailmasta

  • Marianna Keisalo
  • 5.4.2019
  • 1 287

Miten ruoka liittyy aikaan ja identiteettiin? Mitä tällä hetkellä kirjoitetaan ilmaston ja ruoan suhteesta - entä ravinnosta ja terveydestä? Antropologi Marianna Keisalo sukelsi suomalaisen median ruokakirjoituksiin, ja esittelee tässä artikkelissa etnografisia havaintojaan.

  • 1
  • 2
  • 3
  • …
  • 8
  • Seuraava
Sivu 1 / 8

Hae arkistoista

  • Valitse kategoria

  • Etsi avainsanan perusteella

  • Ajanjakso

Info

Mikä AntroBlogi
Tekijät
Media
Ota yhteyttä

Uusimmat twiitit

@KaroliinaRajala @KoneenSaatio @niaikos @SuviJaakkola @saara_toukis @MariannaKeisalo @TapioKumpula @rosettaxv… https://t.co/9wBobHRcSZ

  • 4 tuntia ago

@IlmioMedia @KoneenSaatio @niaikos @SuviJaakkola @saara_toukis @MariannaKeisalo @TapioKumpula @rosettaxv… https://t.co/RD1z72BgBp

  • 12 tuntia ago

RT @Minnastiina: Woop woop, onnea upea ja mahtava @antroblogi! Työnne on esimerkillistä tieteen popularisoimista, ja aina hauskalla ja miel…

  • 12 tuntia ago

Instagram-kuvat

Hurraa!! 🥳  Ihana @koneensaatio myönsi kaksivuotisen rahoituksen #antrolive-hankkeellemme, joka alkaa Twitterin puolella ensi vuonna! 🤩 
Vapaaehtoisvoimin rakkaudesta antropologiaan töitä tekevä toimituksemme on äärimmäisen iloinen, kiitollinen ja innoissaan tästä tunnustuksesta. Twitterissä kannattaa ottaa seurantaan tili @antroblogi, ja pitää silmällä #antrolive -häsää!  Kiitos, kiitos, jipii! 
#rohkeatekijä #bileet #kiitos #parastiimi
Autoimmuunisairaus punahukasta kärsivä poptähti Selena Gomez kiitteli kesällä 2017 ystäväänsä Francia Raisaa julkisuudessa vuolaasti tältä lahjaksi saamastaan munuaisesta. Pari vuotta myöhemmin juorusivustot raportoivat ystävysten välirikosta. Miksi tämä on antropologisesti kiinnostavaa? 
Syyn väitettyyn välirikkoon kerrotaan olevan Gomezin elämäntavoissa. Nuori tähti on munuaissiirron jälkeen jatkanut alkoholin käyttöä, juhlimista ja epäterveellisiä elämäntapoja. Juorujen mukaan Raisa on ollut tästä raivoissaan. Lahjoittiko hän ystävälle toisen munuaisensa vain, jotta tämä voisi tuhota terveytensä vastuuttomalla käytöksellä? 
Olivat juorut totta tai eivät, ne tarjoavat näkökulman keskeiseen antropologiseen teoriaan lahjan logiikasta. Lahjateorian mukaan ei ole olemassa lahjaa ilman vastalahjaa. Lahjat kietovat antajan ja vastaanottajan vastavuoroisuuden verkostoihin, eikä ole samantekevää, kuka antaa millaisen lahjan ja kenelle. Lahja paitsi viestii arvostuksesta, asemasta ja henkilökohtaisista tunteista, sälyttää vastaanottajalle tietyn kokoisen vastavelvoitteen.  Oma toimiva sisäelin on sen skaalan lahja, että samalla mitalla vastaaminen on vaikeaa. Sopivan kokoisen vastalahjan puutteessa lahja sitookin vastaanottajan ennen kaikkea kiitollisuudenvelkaan, jonka osoittamiselle on tilanteesta ja ympäristöstä riippuen omat, oikeat tapansa. Jos lahjoittaja odottaa vastalahjaksi uhrauksestaan lahjan avulla pelastetun elämän kunnioituksen osoittamista terveillä elämäntavoilla, saattaa odotusten vastaisesti toimiminen rikkoa lahjan logiikan. Koska lahjoista muodostuvalla verkostolla rakennetaan ihmissuhteita, voi vastavuoroisuuden rikkoontuessa välien katkaiseminen olla vain jo tapahtuneen asian ääneen lausumista.  Tämä kaikki saattaa osaltaan antaa lisäsyyn sille, miksi elämän jatkumiseen läheisesti liittyvien lahjojen — niin toimivien sisäelinten, verensiirtojen kuin sukusolujenkin — tapauksessa lahjoittaja ja vastaanottaja pidetään mieluusti toisilleen nimettöminä. 
#lahja #keho #terveys #elin #elinsiirto #elinluovutus #elintenluovutus #munuainen #sairaus #joulu #joululahja #antropologia #kulttuurishokki #selenagomez #franciaraisa #justinbieber
Kauniit hampaat ovat kauniin hymyn avain, ja hampaiden ehostus on usein osa kauneudenhoitoa. Suoristamisen ja valkaisun ohella maailmalla suositaan esimerkiksi hampaiden mustaamista ja teräväksi viilaamista. Tavat viestivät kauneuden lisäksi sosiaalisesta asemasta ja yhteiskuntaluokasta.  Borneon saarella hampaiden mustaaminen on kauan yhdistetty kauneuteen ja terveyteen. Nykyisen Vietnamin alueella valkoisia hampaita taas pidettiin aikanaan likaisina ja moraalittomina. Kunnon ihmisen aamurutiineihin kuului hampaiden mustaaminen tahnalla. Myös geishat ovat kuuluisia mustista hymyistään. Japanin yläluokan naiset mustasivat hampaitaan laajemminkin erityisesti 800-1200 -luvuilla, aina 1800-luvun taitteeseen. Mustaus sopi yhteen toisen Japanissa vallitsevan kauneusrutiinin kanssa: kasvot oli tapana maalata vitivalkoisiksi, ja mustat hampaat näyttivät valkoisen nassun rinnalla paremmilta kuin luonnollisen kellertävät. 
Mustaamiseen on monia tapoja. Jotkut niistä tuottavat väliaikaisen tuloksen, jolloin mustaus on osa päivittäistä rutiinia. Toisilla keinoilla hampaan päälle saadaan aikaan periaatteessa pysyvä kova kerros.  Erottuvat kulmahampaat eivät Balilla istu kauneuskäsitykseen, ja ne liitetään kaikenlaiseen sopimattomaan käytökseen. Kulmahampaat viilataan tasaisiksi osana laajaa rituaalia, joka puhdistaa ihmisen ikävistä luonteenpiirteistä, edesauttaa elämää osana yhteisöä ja suotuisaa siirtymää seuraavaan elämään. 
Myös Borneolla on viilattu hampaita. Tarinat 1900-luvun alusta kertovat, että hampaita viilattiin siirtymäriittien, kuten puberteetin ja vanhemmuuden, yhteydessä. Hampaat muotoiltiin joidenkin kansojen parissa hyvin teräviksi, kun toiset suosivat matalaksi viilaamista. Molemmissa tapauksissa vääränlaiset hampaat yhdistettiin eläimiin, joista erottautuminen on ihmisille usein tärkeää. Valkoiset hampaat muistuttivat borneolaisia paitsi koirista, myös eurooppalaisista. Kumpikaan mielleyhtymä ei ollut jotain, mitä kunnon ihminen halusi itseensä liitettävän. 
#kulttuurishokki
#hampaat #kauneus #meikkivinkit #meikki #pepsodenthymy #kauneusonkatsojansilmissä
Lokakuussa 2019 Australian aboriginaalien pyhä paikka Uluru, joka tunnetaan myös englanninkielisellä nimellä Ayers Rock, suljettiin turisteilta vuosikymmenten käytön jälkeen.  Uluru on valtava hiekkakivimuodostelma, joka sijaitsee aavikkoisessa kansallispuistossa Keski-Australiassa. Aboriginaalit ovat asuneet alueella kymmenien tuhansien vuosien ajan. Heidän maailmankuvassaan maa on enemmän kuin paikka: kaikki elollinen on muodostunut samasta aineesta esi-isien kanssa, jotka jatkavat elämäänsä luonnossa ja sen elementeissä. Aboriginaalien elämäntapa punoutuu oleellisesti maahan ja siinä elämiseen ja liikkumiseen. Uluru on ollut tärkeiden seremonioiden ja siirtymäriittien paikka ainakin 10 000 vuoden ajan. Sen ajatellaan muodostuneen uniaikana, jolloin myyttiset esivanhemmat kulkivat pitkin maata luoden maisemat ja sen muodostelmat. Nämä esi-isien jalanjäljissä kulkevat reitit ovat edelleen tärkeitä alkuperäisväestöille. 
Turistien käyttämä reitti Ulurun laelle risteää yhden tärkeän esi-isien reitin kanssa. Aboriginaalit ovat kampanjoineet kiipeämiskiellon puolesta useiden kymmenien vuosien ajan, ja turisteja on kehotettu pidättäytymään kiipeämisestä. Vuosia paikalla on ollut merkintä, “Tämä on kotimme, ole hyvä äläkä kiipeä”, ja toive että kiinnostuneet kävijät kiertäisivät kohteen ympäri.  Turismi Ulurulla alkoi 1930-luvulla, ja 1966 rinteeseen asennettiin kaide kiipeämistä helpottamaan. Kiipeäjien määrä on tasaisesti laskenut 1990-luvulta lähtien, ja yhä useampi kävijä on valinnut aboriginaalien toiveen kunnioittamisen. Siitä huolimatta vielä viimeisenä sallittuna päivänä sadat kävijät jonottivat ehtiäkseen kiipeämään.  Turistien vuosikymmeniä käyttämä kiipeämisreitti tulee erottumaan kivestä vielä pitkään, ja kävijämäärä on jättänyt jälkiä luontoon ja sen vesistöön myös wc-käytön ja roskaamisen takia. 
Ulurun tapauksen myötä myös Suomessa on jatkettu keskustelua inarinsaamelaisille pyhästä Ukonsaaresta, joka on ollut ehdolla UNESCO:n maailmanperintökohteeksi.  #kulttuurishokki #australia #turismi #uniaika #kiipeilykielletty #uluru
Haukkametsästys symboloi Lähi-idässä yleviä arvoja: vapautta, rohkeutta ja päättäväisyyttä. Lajia on viime vuosikymmeninä nostettu alueen “perinteisen” kulttuurin ja historian näkyväksi keulakuvaksi, ja saatu se mukaan jopa UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön listalle. 
Haukkametsästys tunnetaan Intiasta Venäjälle ja Kiinasta Eurooppaan, mahdollisesti jopa 4500 vuoden takaa. Noin puolet lajin nykyharrastajista elää Lähi-idässä, jossa haukkametsästys on historiallisesti ollut aavikon beduiinikansoille elintärkeä keino hankkia ravintoa. Haukastuksen ympärille kietoutui monia paikallisia tapoja kahvittelusta tansseihin ja runouteen. 
Nykyisin metsästyksen on suurelta osin korvannut kilpalento, ja jalostettu haukka voi kalleimmillaan maksaa kymmeniä tuhansia. Laji on hyvin sukupuolittunut: haukankasvattajien seurat ovat tavallisesti avoimia vain miehille, rajaten naisharrastajat marginaaliin. Toisaalta Abu Dhabiin aukesi muutama vuosi sitten ensimmäinen naisten haukkakerho.  Metsästyshaukat voivat elää jopa 20-vuotiaaksi, ja niistä tuleekin usein perheenjäseniä. Haukalla voi olla nukkumapaikka omistajan sängyn vieressä, ja istumapuu niin olohuoneessa kuin toimistolla. Omistajat kehittävät haukkoihinsa vahvan henkisen yhteyden, ja kantavat niistä huolta. Abu Dhabissa on valtava haukkasairaala, jossa asioi vuosittain yli 11 500 lintua. Päivystys on auki 24/7. Linnuille löytyy ilmastoituja sairaalaosastoja, ja vakavasti sairaita yksilöitä hoidetaan keskoskaapeissa. Sairaala on kaupungin tärkeimpiä turistikohteita. 
Arabiemiraateissa on nähty paljon vaivaa haukankasvatuksen kulttuurihistoriallisen aseman vakiinnuttamiseksi. Emiraattien moderni historia alkoi 1950-luvulla öljyn löytymisestä. Räjähdysmäisen nopea vaurastuminen ja globalisaatio mullistivat alueen ennätysajassa, ja öljyä edeltävä historia on nuoremmille sukupolville auttamattoman vieras ja kaukainen. Haukankasvatuksen perinteikkyden korostuksella paikataan historian katkosta ja luodaan kulttuurista jatkuvuutta. 
#kulttuurishokki #haukka #kulttuuriperintö #unesco #emiraatit #haukkametsästys
Luurankohahmot ovat ilmenneet erilaisissa muodoissa meksikolaisessa symboliikassa kansallisvaltion historian aikana. Hahmot ovat erityisen esillä Kuolleiden päivän juhlinnassa, joka on iloista ja edesmenneitä kunnioittavaa. Populaarikulttuurin nauravaan luurankoon suhtaudutaan leikillisesti kuin vanhaan ystävään.  2000-luvulla kulttuurisessa kuvastossa on kuitenkin alkanut näkyä yhä enemmän myös vakavampi kuolema-hahmo, jota kohdellaan kunnioittavasti kuin katolista pyhimystä. Kyseessä on naispuolinen kuolema, Santa Muerte, joka toisinaan on puettu morsiuspukuun, toisinaan kantaa kuoleman tyypillistä symbolia viikatetta. Santa Muertelta pyydetään rikkautta, terveyttä, työtä, turvaa ja rakkautta, ja hänen alttarilleen tuodaan lahjoja.  Kultti on saanut alkunsa huumekartellien ja huumepoliisien parista, josta se on vuosituhannen vaihteessa tullut valtavirran tietoisuuteen. Huumesodassa kuolleiden lukumäärän kasvaessa myös Santa Muerten suosio on lisääntynyt. Hänen puoleensa käännytään erityisesti alemmissa yhteiskuntaluokissa sekä niiden ihmisten parissa, jotka elävät yhteiskunnan laillisessa marginaalissa, kuten köyhien, yksinhuoltajaäitien ja sukupuolivähemmistöjen joukossa. Yhteiskunnan reunamilla työskentelevät pyytävät usein suojelusta Santa Muertelta, sillä laittomissa toimissa ei välttämättä kehdata pyytää apua tai suojelua perinteisimmiltä pyhimyksiltä. Nykyään morsiuspukuinen luuranko on yleistynyt katukuvassa, taiteessa ja tatuoinneissa myös alemman keskiluokan parissa.  Katolinen kirkko on tuominnut Santa Muerten palvonnan, sillä kyseessä ei ole pyhimys, ja kuolemaa pidetään Kristuksen voittamana vihollisena. Seuraajien mukaan Kuolema ei syrji, toisin kuin kirkko. 
Santa Muerten suosion kasvun voi nähdä heijastavan valtion murenevaa auktoriteettia. Huumesodan keskellä valtiovalta ei enää kykene suojelemaan kansalaisiaan ja jumala ja pyhimykset jäävät kaukaisiksi, joten yhä useampi kääntyy tasa-arvoisen ja syrjimättömän yksinvaltiaan puoleen.  #kulttuurishokki #kuolema #santamuerte #meksiko #pyhimys

Uutiskirje

Tilaa kooste artikkeleista sähköpostiisi!

 Tilaa!

Seuraa meitä!

  • AntroBlogi 2018. Kaikki aineisto julkaistaan CC BY-NC-ND -lisenssin alaisena. Creative Commons License

    Tämä sivusto käyttää evästeitä: Lue lisää.