Antropologiaa on alettu hyödyntää autenttisuuden lähteenä luovilla aloilla elokuvateollisuudesta gastronomiaan. Työkentällä-haastattelussa tutustutaan turkkilaiseen ruoka-antropologi Tangör Taniin ja siihen, mitä hän tekee istanbulilaisen huippuravintola Miklan taustajoukoissa.
Toukokuun nimi tulee toukotöistä, joita tehtiin uuden sadon valmistelemiseksi. Töiden aloituspäivänä toukoleipä jaettiin kylväjien ja toukotöissä käytetyn hevosen kesken. Pellollekin saatettiin murentaa tai kylvää pala leivästä hyvän sadon takaamiseksi. Toukoleipää onkin kutsuttu myös nimillä kylvöleipä, kyntöleipä, eloleipä ja toukokaakku.
Legendan mukaan ruton saapuessa Jaavan saaren Yogyakartan kaupunkiin, sulttaani määräsi alamaisensa kokkaamaan sayur lodeh -nimistä currya ja pysymään kotona 49 päivää. Rutto päättyi.
Metron ovessa Bangkokissa on rivi tuttuja kieltomerkkejä. Ei tupakointia, ei ruokaa tai juomaa… ja mikäs tämä on? Kiellettyjen asioiden listalla on jotain pyöreää ja piikikästä. Se on durian-hedelmä, kaakkois-Aasian ristiriitaisia tunteita herättävä herkku, joka tunnetaan hajustaan.
Eurooppalaisessa kansanuskossa leipä on enemmän maaginen kuin maallinen asia. Leivän rituaalisella käsittelyllä on siirretty voimaa ihmisten, eläinten, kasvukausien ja jumalallisen välillä. Esimerkiksi talon varakkuutta symboloiva kylvökakku syötettiin karjalle kevään ensimmäisenä laidunpäivänä hyvän sadon eli leivän saannin jatkumiseksi. Kristillisessä perinteessä ehtoollisleivän nauttijat voivat kokea olevansa yhtä Kristuksessa.
