Ratkaisuja kiihtyvään ilmastokriisiin etsitään kansainvälisillä ilmastopolitiikan areenoilla. Ilmastoneuvottelujen teknistyvä eetos kätkee alleen kulttuurisia ja eettisiä valintoja siitä, millaisin keinoin kriisiä vältetään ja kenen piikkiin lasku laitetaan. Voisiko vaunuongelmana tunnettu ajatuskoe antaa eväitä kriittisten tulkintojen tekemiseen ilmastopolitiikan reiluudesta?
Miten puut kietoutuvat osaksi arkeamme tänä päivänä? Antropologi Kaisa Vainio kertoo ihmisten ja yksittäisen puiden välisiin suhteisiin kohdistuvasta tutkimuksestaan ja Suomen Metsämuseo Luston amanuenssi Tuomas Juva valottaa suomalaisten monipuolista metsähistoriaa.
Luomakunnan vartijat ‑elokuva keskustelee ihmisyyttä ja ympäristöä koskettavista muutoksista itäisessä Afrikassa. Tutkijoiden ja ympäristönsuojelijoiden ollessa huolissaan suurten nisäkkäiden sukupuutosta ja fossiilien suojelemisesta, paikalliset daasanach-paimentolaiset huolehtivat toimeentulostaan, sosiaalisista suhteistaan sekä maasta ja vedestä. Kohtaamisissa erilaiset luontosuhteet ravistelevat käsityksiä luonnosta mutta luovat myös vuoropuhelun mahdollisuuksia.
Tšernobylin suojavyöhyke muodostettiin toukokuussa 1986, ydinvoimalan nelosreaktorin räjähdyksen jälkeen. Nyt se on hetkessä muuttunut kehittyvästä turistikohteesta turvallisuusuhaksi. Ydinvoiman uhat ja mahdollisuudet näyttäytyvät hyvin eri tavoin sodan kuin rauhan aikana. Kulttuuriperinnöllinen tutkimus suojavyöhykkeestä valottaa turismin merkitystä ydinvoiman mielikuvien tuottajana.
Antropodin toimittaja Anni Rastas sukeltaa dokumenttielokuvaohjaaja Iiris Härmän kanssa dokumentaarisen elokuvan teon ja ympäristönsuojelun monimutkaisiin maailmoihin.
Pohjimmiltaan suden kannanhoidollisessa metsästyksessä on kyse vallasta ja hallinnasta: kenellä on oikeus päättää, miten monta sutta Suomeen mahtuu, ja missä niiden olisi sijaittava.
