Ensimmäiset mielikuvat antropologeista liittyvät usein kaukaisiin kulttuureihin, eksoottiseen kenttätyöhön sekä erilaisten pienyhteisöjen tutkimiseen. Vaikka tämä kaikki pitää osittain edelleen paikkansa, on antropologia myös paljon enemmän. Antropologit vertailevat kulttuurien eroja ja yhteneväisyyksiä ymmärtääkseen ihmisiä ja yhteiskuntia. Tämä ei tarkoita ainoastaan vieraiden kulttuurien tutkimista, vaan yhä useammin antropologia kääntää katseensa kohti omaa, länsimaista maailmaamme.
Antropologiassa hyödynnetään etnografista tutkimusta, joka tuottaa rikasta ja syvällistä tietoa tutkittavasta ilmiöstä. Etnografialla pyritään kuvaamaan ja selittämään ihmisten toimintaa ja käsityksiä heidän omassa elinympäristössään. Lähestymistapa edellyttää tutkijan kokonaisvaltaista osallistumista tutkittavien elämään – heidän huoliinsa, mieltymyksiinsä ja tarpeisiinsa. Antropologia sopiikin erinomaisesti asiakaslähtöiseen kehittämiseen, kuten kulutustottumusten kartoittamiseen ja markkinatutkimusten tekoon.
Antropologi toimii kulttuurien välisenä tulkkina, joka välittää tietoa eri osapuolten kesken. Tämä on hyödyllistä etenkin tilanteissa, joissa toimitaan vieraassa ympäristössä: yrityksen laajentaessa ulkomaille tai palkatessa työvoimaa itselleen tutun kulttuuripiirin ulkopuolelta. Elämäntyyli, tavat ja tottumukset saattavat poiketa yllättävillä tavoilla siirryttäessä kulttuurista toiseen. Antropologin tehtävänä on avata kulttuurierojen merkityksiä, helpottaa siirtymää ja pehmentää mahdollisen yhteentörmäyksen vaikutuksia. Tarkoituksena on ennen kaikkea sillan luominen osapuolten välille.
Tutkimusalana antropologia sijoittuu humanististen ja yhteiskuntatieteiden välimaastoon, hyödyntäen molempien alojen parhaat puolet. Antropologian keskeiset metodit ovat luonteeltaan laadullisia ja tuottavat laaja-alaista ja syvällistä tietoa tutkittavasta aiheesta. Yhteiskunnallista puolta edustaa kvantitatiivisten menetelmien, kuten erilaisten kyselytutkimusten, kautta saadun datan hyödyntäminen ja soveltaminen laadullisen tutkimuksen rinnalla.
Antropologit keskittyvät usein urallaan jonkin tietyn ilmiön, aihepiirin tai elämän osa-alueen tutkimiseen. Kyseessä voi olla jokin laaja kokonaisuus kuten media, uskonto tai talous, mutta myös yksityiskohtaisemmat asiat kuten ruokailutottumukset tai häärituaalit. Näin ollen he ovat oman alansa monipuolisia asiantuntijoita, jotka ymmärtävät tutkittavan ilmiön ja sen lähtökohdat kokonaisvaltaisesti. Antropologia on luonteeltaan käytännönläheistä, ja sen sovelluspotentiaali on suuri.
Etnografisella tutkimuksella kerättyä arvokasta antropologista tietoa tulisikin hyödyntää entistä enemmän myös akateemisen maailman ulkopuolella tuomalla antropologiaa lähemmäs yritysmaailmaa ja sen tarpeita.
Antropologin työkalut
Etnografia
Etnografialla tarkoitetaan tutkimusta, jonka avulla kuvaillaan yhteisön kulttuuri joko kokonaisuudessaan tai painottaen tiettyä sosiaalista ilmiötä tai instituutiota. Menetelmän ensisijaisena tavoitteena on selittää yksilön tai ryhmän toimintaa sille tyypillisessä ympäristössä sekä tutkia erilaisia tulkintoja ja merkityksiä, joita tutkimuksen kohteet toiminnalleen antavat. Etnografian keskeisenä välineenä on osallistuva havainnointi mielenkiinnon kohteena olevassa yhteisössä. Tämä tarkoittaa yhteisön ja sen jäsenten toiminnan havainnointia kosketusetäisyydeltä tarkastelemalla maailmaa heidän lähtökohdistaan käsin.
Perinteisesti etnografinen tutkimus on kohdistunut paikallisiin rajattuihin yhteisöihin, esimerkiksi tietyllä maantieteellisellä alueella elävään ihmisryhmään sekä sen kulttuurisiin traditioihin ja sosiaalisiin rakenteisiin. Yhä useammin etnografista tutkimusta tehdään keskittyen meille tuttuihin ilmiöihin, kuten vaikkapa mediakäyttäytymiseen. Tietoa ammennetaan ruohonjuuritasolta ja ympäröivästä yhteiskunnasta. Etnografinen tutkimus sopii hyvin esimerkiksi kartoitettaessa yrityksen asiakaskunnan muuttuvia tarpeita tai arvioitaessa jo ennalta tulossa olevien uudistusten vaikutuksia käyttäjien tai asiakkaiden toimintaan.
Osallistuva havainnointi
Osallistuva havainnointi on tutkimusmetodi, joka takaa tarkan kuvauksen tutkimuskohteesta ja tuottaa suoraa tietoa ihmisten kokemuksista ja käsityksistä. Havainnointi tapahtuu yleensä samassa tilassa ja vuorovaikutuksessa tutkittavien ihmisten kanssa. Tutkimusmetodilla tavoitetaan myös ne sosiaalisen elämän ilmiöt ja merkitykset, jotka jäävät tilastojen ulkopuolelle. Esimerkiksi kulutuskäyttäytymisen tutkimuksessa on tärkeää saada ote kaikista syvällä taustalla vaikuttavista toimintamalleista, jotka ohjaavat yksilön kulutusvalintoja.
Haastattelut
Haastattelu on yksi antropologin keskeisimmistä työkaluista. Se mahdollistaa monimuotoisen tiedon keräämisen tutkittavilta itseltään. Sen tarkoituksena on kartoittaa haastateltavien mielipiteitä, arvoja tai tottumuksia ja muodostaa näiden perusteella kokonaiskuva tutkittavasta ilmiöstä, konseptista tai tuotteesta. Antropologi onkin jo koulutuksensa kautta erilaisten haastattelutekniikoiden ammattilainen. Haastattelujen kautta saatava tieto mahdollistaa yksilötason kokemusten kartoittamisen. Yhdessä osallistuvan havainnoinnin kanssa se takaa minkä tahansa ilmiön monipuolisen tarkastelun.
Analyysi
Jos keskitytään ainoastaan määrällisiin tiedonkeruun menetelmiin, on vaarana kadottaa kokonaiskuvan vaatima suurempi näkökulma. Laajemmat syy-seuraussuhteet huomioonottavan tiedon tuottamiseen tarvitaankin kykyä suhteuttaa kerätyt havainnot laajempaan viitekehykseen. Antropologin tavoitteena on tiedostamattomien toimintamallien löytäminen ja hahmottaminen. Tämä edellyttää ennakkoluulotonta tutkimusotetta sekä taitoa asettua tutkimuskohteena olevien asemaan heitä ympäröivässä maailmassa. Näin voidaan ymmärtää kohteiden tarpeita ja motiiveja perusteellisesti.
Antropologian sovellutukset
Antropologia taipuu moneksi, ja sille onkin löydettävissä valtava määrä sovellutuksia yhteiskunnan eri osa-alueilta. Antropologeja toimii työelämässä aina yksityisestä ja julkisesta sektorista järjestöihin ja akateemiseen maailmaan asti. Meitä on tutkijoina, toimittajina, asiantuntijoina, koordinaattoreina ja esimiehinä. Myös museo- ja kustannusalalta voi löytää antropologeja. Etnografiaa käytetään tutkimusmuotona ennen kaikkea sen ainutlaatuisen ihmis- ja asiakaslähtöisen ja moneen taipuvan lähestymistapansa johdosta.
AntroBlogin työelämäosio sukeltaa syvemmälle yritysten, järjestöjen ja antropologisen tiedon maailmaan kuukausittain vaihtuvien teemojen kautta. Tarkoituksena on tuoda yhteen eri alojen ammattilaisia ja heidän kohtaamisiaan antropologisen tutkimuksen rajapinnassa. Jutut ovat luettavissa työelämäsivujen omasta osiosta. Pysykää kuulolla!
Mikäli jokin jäi askarruttamaan mieltäsi tai haluat palkata antropologin omiin tarpeisiisi, ota yhteyttä:
