Uutiskommentit

Kun aktiivimallia vastustanut kansalaisaloite keräsi nopeassa ajassa yli 100 000 kannattajaa, heräsi Suomessa jonkinlaista keskustelua siitä, onko kansalaisaloitteiden kannatusraja jopa liian matala. Poliittiset päättäjät kokivat ongelmalliseksi, että kansalaiset voivat kotisohviltaan käsin kyseenalaistaa tehtyjä päätöksiä ja kipeitä leikkauksia. Edustuksellista demokratiaa oikeutetaan kansan tahdolla. Tämän retoriikan taustalta paljastuu kuitenkin elitistisempi ajattelutapa, jossa kansaa ei haluta häiritsemään päätöksentekoa – ei ainakaan tärkeissä taloutta koskevissa kysymyksissä.

HS uutisoi, että BBC:n Human Planet -dokumenttisarjassa nähty Uudessa-Guineassa asuvien korowaiden puumaja oli rakennettu dokumenttia varten. Kohtaus, jossa korowait muuttavat taloon asumaan, oli siten "tekaistu". BBC:n ja HS:n uutisissa on asiavirheitä. Ne toistavat ongelmallisia käsityksiä dokumenttielokuvien luonteesta sekä primitivistisiä stereotypioita korowaiden kaltaisista yhteiskunnista.

Martin Luther King on Suomessa suhteellisen tuntematon hahmo, vaikka moni varmasti osaakin yhdistää hänen nimensä Yhdysvalloissa 1950- ja 60-luvuilla käytyyn taisteluun afroamerikkalaisten kansalaisoikeuksien saavuttamiseksi. Teologian ja sosiologian akateemiset opinnot suorittanut King oli kansalaisoikeusliikkeen kärkihahmo, joka Mahatma Gandhin tavoin uskoi vankasti väkivallattomaan vastarintaan. Kingin radikaalina pidettynä tavoitteena oli yhdenvertainen kohtelu kaikille kansalaisille ihonväriin katsomatta sekä perustuslaillisten oikeuksien, kuten äänioikeuden, toteutumisen takaaminen käytännössä. Käytännön uudistusten lisäksi King kävi tukijoineen taistelua rasistista maailmankuvaa vastaan.

Mitä merkityksiä peukutukset tai tykkäykset välittävät? Markkinointi ja mainonta -lehden kolumnissaan toimittaja Ilkka Jauhiainen kritisoi Aku Louhimiestä siitä, että hän antoi Facebook-profiilissaan tilaa loukkaavalle puheelle. Päivitysten kommenteissa esitettiin loukkauksia niitä näyttelijöitä kohtaan, jotka asettuivat kritisoimaan Louhimiestä julkisesti A-studiossa 19. maaliskuuta. Toimittaja Jauhiainen myös listaa julkisuuden henkilöitä, jotka ovat peukuttaneet näitä Louhimiehen Facebook-päivityksiä.

A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on Hesarissa ja Ylellä ollut huolissaan digilaitteiden ja erityisesti somen käytöstä. Kukapa ei toisinaan syyllistäisi itseään tai toisia liiasta netissä roikkumisesta, joka vie aikaa joltain arvokkaampana pidetyltä toiminnalta. Simojoki tosin menee hieman pidemmälle ja näkee netinkäytön itsekeskeisyyttä ruokkivana toimintana, joka voi olla riski koko yhteiskunnalle. Simojoen puheenvuorot ovat tärkeitä ja herättävät keskustelua, mutta samalla ne ovat esimerkki uuteen viestintämuotoon kohdistuvasta moraalisesta paniikista.

Yle uutisoi jokin aika sitten verkkokauppojen hyödyntämistä algoritmeista, jotka kykenevät ennakoimaan yksittäisten kuluttajien ostopäätöksiä. Algoritmien avulla mainontaa voidaan kohdentaa entisestään. Samaan aikaan ihmisten kulutuskäyttäytymisestä kerätään valtavan paljon dataa esimerkiksi erilaisten kanta-asiakaskorttien avulla. Myös esimerkiksi Google myy käyttäjätietoja muille yrityksille. Vaikka firmat toisinaan liikevoiton toivossa myyvät tietoja valtioille, useimmiten tiedonkeruun tavoitteena on toisinajattelijoiden vainoamisen sijasta näiden ideologian tuotteistaminen.

Yle uutisoi hiljattain tutkimusprojektista, jonka mukaan opiskelijat voidaan jakaa innostuneisiin, stressaantuneisiin, uupuneisiin ja kyynisiin. "Kuinka tehdä kaikista innostujia?", kysyy artikkeli. Taustaoletuksena tuntuu olevan, että vain innostuneet oppilaat ovat nykykapitalististen normien mukaisia. Ongelmana ovat opiskelijat, jotka eivät taivu tähän muottiin.

Hyväntekijänä tunnettua Brother Christmasia ympäröi kohu: sairaille lapsille iloa sosiaalisessa mediassa kaupustellut mies onkin saattanut käyttää rahat johonkin muuhun. Arkikielessä hyväntekeväisyys rinnastetaan usein altruismiin, eli oman edun tavoittelusta vapaaseen pyyteettömään auttamiseen. Sen lisäksi, että kauhistelemme yksittäisen henkilön moraalittomaksi kuvattua toimintaa, on hyvä tarkastella hyväntekeväisyysbisnestä hieman laajemmin. Kollektiivisen kivun lieventämiseen auttaa ehkä myös se, että Brother Christmas ei ole mikään ainutkertainen tapaus.

Ruoka ei ole vain kehon toimintoja ylläpitävä tarpeellinen materiaali, vaan sen ympärille rakennetut sosiaaliset muodollisuudet ja niiden tunteminen on tärkeämpää. Käytösetiketin ensisijainen tarkoitus on eliitin itsesuojelu ryhmän ulkopuolisilta. Monimutkaisten sääntöjen tarkoitus on ylläpitää eksklusiivisuutta.