Politiikka ja talous

Erilaiset päihteet ovat kuuluneet ihmiskunnan elämään vuosituhansia. Nykyaikana länsimaissa yleisimmin käytetty päihde on alkoholi, mutta alkoholin lisäksi päihtymistarkoituksessa on käytetty historian saatossa myös lukuisia muita aineita. Pohjoisten pyyntikulttuurien piirissä käytettiin kärpässieniä osana shamanistisia rituaaleja. Myös kannabista, oopiumia ja monia muita luonnosta löytyviä päihdyttäviä aineita on käytetty vuosituhansia eri puolilla maailmaa. Alkoholia on valmistettu vähintään niin pitkään kuin ihmiset ovat viljelleet maata, ja moderni aika on tuonut mukanaan synteettisesti valmistetut huumausaineet.

Alussa ihmisapina oppii käyttämään työkalua aseena. Aggressiivisuuden puuskassa hän tappaa sillä kilpailevan ihmisapinaryhmän jäsenen. Muut hänen ryhmästään yhtyvät väkivaltaan. Näin kutoo Stanley Kubrick Avaruusseikkailu 2001 -elokuvan alussa ihmiskunnan kehityksen ja sodankäynnin yhteen. Onko kuvaus fiktiota? Uskomus, että vain sivistys voi kahlita sisäisen petomme, on iskostettu syvään. Filosofi Thomas Hobbesin mukaan ennen järjestäytynyttä yhteiskuntaa vallitsi kaikkien sota kaikkia vastaan. Nykyisin näkemystä perustellaan evoluutiopsykologialla: sotaisuus johtuu aggressiivisuudesta, joka on luonnonvalinnan kautta kirjattu geeneihimme.

Suvivirrestä on muodostunut viime vuosikymmeninä yhdenlaisen suomalaisen ”kulttuurisodan” symboli. Ainakin 1970-luvulta lähtien julkisuudessa on esitetty käsityksiä, joiden mukaan suvivirren kaltaisten kristillisten hengellisten laulujen esittäminen osana juhlaa, johon kaikkien oppilaiden, heidän perheenjäsentensä ja opettajien oletetaan osallistuvan, loukkaa uskonnottomien ja muihin uskontokuntiin kuuluvien oikeuksia. Vastakkaisen kannan mukaan suvivirsi on osa suomalaista kulttuuria ja perinnettä, jota kaikkien kansalaisten tulisi vaalia.

Central European University on Budapestissa sijaitseva yksityinen, amerikkalainen yliopisto, jonka toiminta on uhattuna. Maaliskuun 2017 lopussa Unkarin hallitus jätti parlamentille lakiehdotuksen, jossa muokataan maassa toimivien ulkomaisten yliopistojen pelisääntöjä. Huomattavana erona edelliseen lainsäädäntöön Unkarissa toimivilla ulkomaalaisilla yliopistoilla tulee olla fyysinen kampus ja opetusta myös alkuperäismaassa. Lisäksi alkuperäismaan hallituksen ja Unkarin hallituksen tulee solmia keskenään sopimus kyseisen yliopiston toiminnasta.

Tiistaisessa Pohjantähden alla -jaksossa Arman Alizad tutustui Suomen poliisin arkeen. Meillä poliisiin suhtaudutaan suopeasti. Muutaman vuoden takaisesta Aarnio-skandaalista huolimatta lainvalvojat nähdään pääasiassa rehteinä ja luotettavina. Virkavalta pyrkii olemaan neutraali toimija, joka korostaa ottavansa kaikkien turvallisuuden huomioon. Mihin asti hyvät aikeet riittävät?

Etnografiaa tehdessä tutkitaan ihmisten arjen merkityksellisiä ilmiöitä tutkittavien omassa kulttuurisessa ympäristössä. Monet arkipäivän ympäristöt ovat niissä eläville ihmisille itsestäänselvyyksiä. Ulkopuoliselle osallistuvalle havainnoijalle ne voivat tarjota uusia näkökulmia inhimilliseen vuorovaikutukseen ja kulttuuriin.

Venäjällä opinnäytetyön voi myös ostaa. Internetistä löytyy loputtomasti sivuja, joilla mainostetaan mahdollisuutta tilata opinnäytetyö. Hinnatkaan eivät päätä huimaa: opiskelijoiden vuosittain kirjoittamat kurssityöt irtoavat 20 eurolla. Vaikka kandeista ja graduista joutuu pulittamaan enemmän, kyseessä eivät ole mitkään varakkaille opiskelijoille suunnatut eliittimarkkinat.

Britannian EU-eroa käsittelevän kaksiosaisen artikkelin toinen osa käsittelee eroeuron seurauksia. Juttua varten on haastateltu Manchesterin yliopiston väitöskirjatutkijaa antropologi John Fosteria, jonka tutkimus käsittelee työnteon arvoa ja työttömyyttä Britanniassa.

Britannia päätti irtautua Euroopan unionista 23. kesäkuuta 2016 järjestetyssä kansanäänestyksessä. Keitä EU-eron kannattajat ovat ja miksi niin moni kaipasi muutosta nykytilanteeseen? Antropologi John Foster tutkii työnteon arvoa, työttömyyttä ja siihen liittyvää byrokratiaa Britanniassa. Tästä näkökulmasta hän arvioi motivaatioita brexitin puolesta äänestäneiden päätöksen taustalla.

Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiinnittynyt Helsingin keskustassa 10. helmikuuta alkaen mieltään osoittaneisiin Irakista ja Afganistanista saapuneisiin turvapaikanhakijoihin. Jatkuuko mielenosoitus vielä pitkään vai vastataanko turvapaikanhakijoiden vaatimuksiin? Mitä sanottavaa antropologialla on protestileiristä ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta?