Kakkaa tositarkoituksella – rokotetutkimuksen jäljillä Beninissä

Mistä on kyse, kun suo­ma­lai­nen lää­ke­tie­teel­li­nen tutkimus lähettää 800 mat­kai­li­jaa osal­lis­tu­maan roko­te­tut­ki­muk­seen Beniniin? Mitä tapahtuu tässä mikrobien ja mat­kai­li­joi­den kult­tuu­rien koh­taa­mi­ses­sa? Mitä ant­ro­po­lo­gi­ses­ti kiin­nos­ta­vaa ase­tel­mas­sa on?

Suomalais-kan­sain­vä­li­nen tut­ki­mus­ryh­mä lähettää 800 suo­ma­lais­ta länsi-Afrikkaan, Beniniin osal­lis­tu­maan ripu­li­ro­ko­te­tut­ki­muk­seen. Kokeen on tarkoitus testata rokotteen tur­val­li­suut­ta ja tehoa ehkäis­täk­seen bak­tee­rien aiheut­ta­maa ripulia. Rokotetta testataan alueella, jolla bak­tee­re­ja on hen­ki­löil­lä, joilla ei ole vas­tus­tus­ky­kyä niitä vastaan. Tutkittavat viettävät kaksi viikkoa turis­tei­na Grand Popon (Iso Takapuoli”) kylässä, jolloin rokotteen teho on koe­tuk­sel­la.

Suomalaisten tut­ki­joi­den lisäksi mukana ovat myös ruot­sa­lai­nen lää­key­ri­tys ja Bill ja Melinda Gatesin säätiö, jotka ovat rahoit­ta­neet tut­ki­mus­ta. Toteuttajien joukossa on myös suomalais-afrik­ka­lai­nen kult­tuu­ri­kes­kus Villa Karo, joka järjestää tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­vil­le mat­kai­li­joil­le vie­rai­lu­ja pai­kal­li­siin kult­tuu­ri­koh­tei­siin ja tapah­tu­miin: kouluihin, vodun-sere­mo­nioi­hin, orjuuden muis­to­mer­kil­le, tai­de­mark­ki­noil­le ja käär­me­temp­pe­liin, jotta matka olisi heille muutakin kuin altistus bak­tee­reil­le.

Elina Oinas (sosio­lo­gia, HY), Katriina Huttunen (kehi­tys­maa­tut­ki­mus, HY) ja minä (sosio­lo­gia, TY) olemme tutkineet roko­te­tut­ki­muk­sen toteu­tus­ta ja haas­ta­tel­leet matkalle läh­te­nei­tä roko­te­tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­jia heidän koke­muk­sis­taan. Olemme viet­tä­neet yhteensä neljä kuukautta Grand Popon kylässä seu­raa­mas­sa tut­ki­mus­ta ja sen vai­ku­tus­ta kylään. Rokotetutkimus jatkuu vielä vuoden, ja tulemme seu­raa­maan sitä loppuun saakka.

Kansainvälinen lääketieteellinen tutkimus

Tutkimuksemme kiin­nit­tyy lää­ke­tie­teen ja terveyden ant­ro­po­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen perin­tee­seen. Lääketiedettä ja terveyttä tutkineet sosi­aa­li­tie­tei­li­jät ovat tutkineet kehit­ty­vis­sä maissa tehtäviä lää­ke­ko­kei­ta 2000-luvun alusta lähtien tavoit­tee­naan ymmärtää, miten ja miksi kan­sain­vä­li­set lää­ke­tie­teel­li­set tut­ki­muk­set ovat siir­ty­neet län­si­mais­ta glo­baa­liin etelään.

Ennen kuin lääkkeet ja rokotteet hyväk­sy­tään myyntiin ja jaet­ta­vak­si, ne tulee testata ns. sok­kou­te­tun tut­ki­muk­sen keinoin. Näissä tut­ki­muk­sis­sa puolet osal­lis­tu­jis­ta saavat kokeel­lis­ta tuotetta, puolet lumetta, ja tut­ki­muk­sen lop­pu­vai­heis­sa niihin osal­lis­tu­vien popu­laa­tioi­den tulee olla suuria. Globaaliin etelään siir­ty­mi­sen taustalla on ollut lää­ke­teol­li­suut­ta sään­te­le­vien kan­sain­vä­lis­ten lakien ja ohjeiden muutos, joiden mukaan eris­tyk­ses­sä ja lai­tok­sis­sa olevilla ei saa enää tehdä lää­ke­tut­ki­mus­ta. Lisäksi tilan­tee­seen vaikuttaa vaatimus isoista otan­nois­ta sekä mah­dol­li­suus tehdä tut­ki­mus­ta hal­vem­mal­la. Lääketeollisuus on etsinyt uusia tut­ki­mus­po­pu­laa­tioi­ta mm. Kiinasta, Intiasta ja eri puolilta Afrikkaa. Kun lää­ke­tut­ki­mus­ta tehdään yli kult­tuu­ris­ten, raken­teel­lis­ten ja tie­dol­lis­ten rajojen, haas­teil­ta ei ole helppo välttyä.

Monitieteistä yhteistyötä

Lääketieteen tutkijat ovat tie­dos­ta­neet etteivät he usein ymmärrä yhteisöjä, joiden parissa he tekevät tut­ki­mus­ta, ja tekevät siksi nyt yhteis­työ­tä sosi­aa­li­tie­tei­li­jöi­den kanssa. Klassinen esimerkki lää­ke­tie­teen ja ant­ro­po­lo­gian yhteis­työs­tä on kuru-nimisen taudin leviä­mis­syyn löy­ty­mi­nen. 1960-luvulla ryhmä lää­kä­rei­tä pyrki ymmär­tä­mään, mikä oli tämä mystinen sairaus, joka sai­ras­tut­ti vali­koi­vas­ti Papua Uudessa Guineassa asuvia naisia ja lapsia. Vastaus löytyi alueella työs­ken­te­le­vil­tä ant­ro­po­lo­geil­ta. He tiesivät, että yhtei­söis­sä, joiden parissa kurua esiintyi, esiintyi myös kan­ni­ba­lis­mia. Yhdessä he rat­kai­si­vat kurun taustan: kyseessä on Creutzfeldt-Jakobin taudin (hullun lehmän taudin) kaltainen sairaus, joka levisi ruokia tekeviltä naisilta lapsille.

Yhteistyötä tekeville sosi­aa­li­tie­tei­li­jöil­le on avautunut mah­dol­li­suus muuttaa lää­ke­tie­teen ja terveyden epätasa-arvoisen jakau­tu­mi­sen taustalla olevia val­ta­ra­ken­tei­ta sisäl­tä­päin ja edistää sosi­aa­li­ses­ti vas­tuul­lis­ta ter­vey­den­tut­ki­mus­ta. Tutkiessaan näitä yhteis­työ­pro­jek­te­ja, monia ant­ro­po­lo­ge­ja ja sosio­lo­ge­ja on ins­pi­roi­nut Marilyn Strathernin ant­ro­po­lo­gi­nen työ tie­don­tuo­tan­nos­ta ja etiikasta. Strathernin työ on koros­ta­nut lää­ke­tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen sosi­aa­lis­ta raken­tu­mis­ta: tie­don­tuo­tan­to on sosi­aa­lis­ta työtä, joka nojaa arvoihin, perin­tei­siin ja raken­tei­siin ‘tie­teel­li­sen puhtauden’ sijaan. Erityisesti tie­teel­li­set kiistat ja eri­mie­li­syy­det tekevät eri arvo­maa­il­mat, ajat­te­lu­ta­vat ja kou­lu­kun­nat näkyviksi — näiden tut­ki­mi­sel­le on haettu avuksi käsit­tei­tä tieteen ja tek­no­lo­gian tut­ki­muk­sen alalta.

Kokeellinen vaihe on ensim­mäi­nen askel lääk­kei­den ja rokot­tei­den elin­kaa­res­sa. Oma vaiheensa tässä kaaressa ovat toimet, joilla ne saadaan (tai ei saada) yleiseen käyttöön. Osa tut­ki­jois­ta on mää­ri­tel­lyt lää­ke­ko­keet ja roko­te­tut­ki­muk­set val­ta­teo­ree­tik­ko Michel Foucaultin termein bio­po­li­tiit­ti­sik­si keinoiksi, joilla valta kietoutuu popu­laa­tioi­den terveyden hal­lin­taan. Tämä korostaa sitä, kuinka lääkkeet ja rokotteet päätyvät (tai eivät) kan­sal­li­siin ter­vey­den­huol­to-ohjelmiin. Ei ole itses­tään­sel­vää että kehit­ty­vien maiden asuk­kail­la on mah­dol­li­suus saada lääkkeitä joita heillä on testattu. Monia tut­ki­joi­ta onkin moti­voi­nut kir­joit­taa epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­des­ta, jota kokeissa voi syntyä. Yhteistä kaikille on oman posi­tio­naa­li­suu­den poh­ti­mi­sen vält­tä­mät­tö­myys – raja sisälle pääsyn, tie­teel­li­sen itse­näi­syy­den, kriit­ti­sen näkö­kul­man ja hyö­dyl­li­syy­den välillä on hiuk­sen­hie­no.

Kuva: Salla Sariola

Suomalaiset Beninissä

Rekrytoidessaan suo­ma­lai­sia mat­kai­li­joi­ta, roko­te­tut­ki­mus Beninissä on poik­keuk­sel­li­nen kan­sain­vä­lis­ten lää­ke­tie­teel­lis­ten tut­ki­mus­ten parissa. Kun kan­sain­vä­lis­tä tut­ki­mus­ta tehdään kehit­ty­vis­sä maissa pai­kal­li­sil­la popu­laa­tioil­la, haasteena on taata osal­lis­tu­jien itse­näi­nen ja harkittu päätös osal­lis­tua tut­ki­muk­seen olo­suh­teis­sa, joissa pai­kal­li­nen ter­vey­den­huol­to on heikko. Useimmiten pai­kal­li­set vapaa­eh­toi­set osal­lis­tu­vat­kin tut­ki­muk­seen, sillä osal­lis­tues­saan he saavat parempaa ter­vey­den­hoi­toa kuin mitä he saisivat muutoin.

Parantumisen sijaan suo­ma­lai­set tutkijat ja tut­kit­ta­vat Beninissä ennem­min­kin sai­ras­tu­vat altis­tues­saan uusille ja eri­lai­sil­le mik­ro­beil­le. Sairastamisesta huo­li­mat­ta monilla on pääl­lim­mäi­se­nä koke­muk­se­na halu olla mukana toteut­ta­mas­sa tärkeänä pidettyä tut­ki­mus­ta sekä kiin­nos­tus Afrikkaa kohtaan. Grand Popon alueen köyhyys herätti suo­ma­lai­sis­sa syyl­li­syy­den ja aut­ta­mi­sen halun tunteita sekä tie­toi­suu­den omasta etuoi­keu­des­ta. Sosiaalitieteilijöille tämä bak­tee­rien ja ripulin kie­tou­tu­mi­nen glo­baa­liin eriar­voi­suu­teen avaa täysin uuden tut­ki­mus­lin­jan ihmisten ja mikrobien yhtei­se­lon tut­ki­muk­seen, mikro-bio-poli­tiik­kaan. 

Kiitokset: Elina Oinas ja Katriina Huttunen

Grand Popo. Kuva: Carsten ten Brink (CC BY-NC-ND 2.0)

  • Podcast-lukija: Bea Bergholm
  • Verkkotaitto: Eemi Nordström
  • Artikkelikuva: Kolibakteereja (public domain)

Kirjoittaja

Salla Sariola on sosiologian yliopistonlehtori Turun Yliopistosta. Hänen tutkimusintressinsä koskevat lääketieteen ja bioetiikan sosiaalitutkimusta sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden tutkimusta. Salla on kirjoittanut kirjat seksityöstä ja HIV-aktivismista Intiassa (Routledge 2009, 2012) ja lääketieteellisestä tutkimuksesta kehityksen välineenä Sri Lankalla (Cornell University Press, julkaisussa). Salla on Science and Technology Studies lehden päätoimittaja (http://sciencetechnologystudies.org/).

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Keskustelu terveydenhuollon uudistamisesta, erityisesti valinnanvapauden toteutumisesta käy parastaikaa kiihkeänä. Toiset pitävät palveluseteleiden tuloa terveysmarkkinoille tervetulleena uudistuksena, toiset miettivät uudistuksen edellyttämiä julkisia kustannuksia. Joidenkin mielestä valinnanvapaus ei voi toteutua lain luomissa puitteissa. Lakiehdotus pohjautuu ajatukseen sairaasta ihmisestä autonomisena yksilötoimijana, joka on vapaa valitsemaan hoitonsa.  Miten vapaa ja autonominen potilas voi olla valintojensa suhteen?

Otatko lasillisen jäävettä? Jos olet kiinalainen, nautit vetesi luultavasti mieluummin kuumana. Kiinalainen lääketiede allekirjoittaa suomalaisen sananlaskun “vesi vanhin voitehista” ja näkee veden juomisella lääkinnällisiä tarkoituksia.

Syöminen on ihmiselle elinehto, ja ruoan valinnassa on usein mukana muitakin kuin selviytymiseen liittyviä seikkoja. Karsimalla tai lisäämällä ruokavalioonsa elementtejä ihminen rakentaa minäkuvaansa, ilmaisee arvomaailmaansa ja saavuttaa tavoitteensa. Superruokien syöminen on yksi keino tällaiseen itsensä määrittelyyn ja tavoitteellisuuteen. Miksi ihmiset kokevat tarvetta superruokien kaltaisille tuotteille tai ravinnelisille?