Luonnollisuuden kultista epäluonnolliseen kauneuteen

Perinteisen, luon­nol­li­suut­ta koros­ta­van kau­neusi­han­teen rinnalle on noussut muovista ulkonäköä korostava kau­neus­kä­si­tys, joka valtaa alaa eri­tyi­ses­ti sosi­aa­li­ses­sa mediassa. Kulttuuriantropologi Taina Kinnusen mukaan yksi syy ilmiön taustalla on tek­no­lo­gi­soi­tu­mi­nen, joka mah­dol­lis­taa ulkonäön muok­kaa­mi­sen niin vir­tu­aa­li­maa­il­mas­sa kuin tosie­lä­mäs­sä­kinArtikkeli julkaistu Helsingin Sanomissa 6.5.2018.

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa. Kirjoittajat ovat antropologeja ja oman alansa ammattilaisia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Tofu on tullut tunnetuksi länsimaissa erityisesti kasvissyöjien ja vegaanien proteiininlähteenä. Soijamaidosta tehdyn juustomaisen aineen juuret ovat kuitenkin paljon kasvissyönnin historiaa syvemmällä. Kiinassa tofu liittyy myös legendoihin, runoihin ja vertauskuviin.

Miten länsimaisten kauneusihanteiden leviäminen vaikuttaa maailmalla, ja onko universaalia kauneutta olemassa? Kauneudessa ei ole kyse ainoastaan biologisesta vetovoimasta. Käsitykset kauneudesta ilmentävät aikaan, paikkaan, luokkaan, statukseen, kulttuurisiin hyveisiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä asioita.