Herra ulkoministeri, kysymys on elämää ja kuolemaa suurempi

Suomella ja Argentiinalla on muutakin yhteistä kuin into­hi­moi­nen suhde tangoon, nimittäin kiihkeä kan­sal­li­nen kiista naisten ja tyttöjen oikeuksista. 

Elokuussa Argentiinan senaatti päätti yli 15 tunnin kiivaan väittelyn tuloksena olla höl­lää­mät­tä maan tiukkaa abort­ti­lain­sää­dän­töä. Päätös oli kova vastaisku naisten oikeuk­sien edis­tä­mi­sel­le. Ulkoministeri Timo Soini riemuitsi blo­gis­saan abortin vas­tai­ses­ta pää­tök­ses­tä lähet­tä­mäl­lä pusu­ter­vei­siä Argentiinan senaatille.

Soini on tunnettu abortin vas­tus­ta­ja. Aiemmin keväällä Kanadassa vie­rail­lut Soini herätti pahen­nus­ta osal­lis­tu­mal­la Pro-Life-liikkeen mie­le­no­soi­tuk­seen sekä arvos­te­le­mal­la Irlannin päätöstä lail­lis­taa abortti. Vihdoin oppo­si­tiol­le tuli mitta täyteen. Vihreiden, vasem­mis­ton, SDP:n ja RKP:n edus­kun­ta­ryh­mät osoit­ta­vat tällä viikolla epä­luot­ta­mus­lauseen ulko­mi­nis­te­ril­le, jonka toistuvat naisten lisään­ty­mi­soi­keuk­sia polkevat julkiset lausunnot ovat ris­ti­rii­das­sa Suomen viral­li­sen kannan kanssa.

Soinin kommentit elämän pyhyyden puo­lus­ta­mi­ses­ta ovat tyy­pil­li­siä pola­ri­soi­tu­nees­sa abort­ti­kes­kus­te­lus­sa, jossa ”elämä” ja “kuolema” asetetaan vas­tak­kain. Antropologisesta näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na abort­ti­ky­sy­mys on kuitenkin elämää ja kuolemaa laajempi. Aborttiin päädytään usein yhteis­kun­nal­li­sis­ta ja sosi­aa­lis­ta syistä, joista harvoin puhutaan. Raiskauksien ja ter­veys­ris­kien lisäksi yleisiä syitä ras­kau­den­kes­key­tyk­seen ovat esi­mer­kik­si köyhyys, yksin­huol­ta­juus tai pelko yhteisön ulko­puo­lel­le jää­mi­ses­tä.

Kulttuuriantropologi Amy Borovoyn mukaan abort­tioi­keus on vält­tä­mät­tö­myys yksilön ja yhteisön sosi­aa­li­sen hyvin­voin­nin tur­vaa­mi­sek­si. Esimerkiksi Japanissa moraa­li­nen ris­ti­rii­ta äidin ja sikiön elämän valit­se­mi­sen välillä on tois­si­jai­nen. Etusijalla on lapsen ja koko perheen onnel­li­suus. Jos lapsesta ei pystytä pitämään huolta, on eet­ti­ses­ti hyväk­syt­tä­vää valita abortti naisen ja perheen hyvin­voin­nin edistämiseksi.

Neljä vuotta sitten marssin abort­tioi­keut­ta vaa­ti­vas­sa mie­le­no­soi­tuk­ses­sa Buenos Airesissa. Kanssamarssijani kertoivat minulle hen­ki­lö­koh­tai­sia kau­hu­ta­ri­noi­taan abor­teis­ta, jotka tehtiin hen­gen­vaa­ral­lis­ten lääk­kei­den ja hen­ka­rei­den avuin. Myöhemmin varak­kaam­pi argen­tii­na­lai­nen ystäväni avautui omasta ras­kau­den­kes­key­tyk­ses­tään. Se tehtiin pimeästi siistillä lääkärin vas­taa­no­tol­la, josta perhe pulitti useita tuhansia dollareita.

Argentiinassa laittomat abortit ovat edelleen suurin syy äitiys­kuo­le­miin. Maailmassa yli 31 000 naista menettää vuo­sit­tain henkensä vaa­ral­li­sis­sa olo­suh­teis­sa tehtyyn aborttiin. Jos laki ei salli naisille valinnan vapautta, he ottavat sen kir­jai­mel­li­ses­ti omiin käsiinsä. Lainsuojattomista ras­kau­den­kes­key­tyk­sis­tä kärsivät eniten kaikkein köyhimmät ja haa­voit­tu­vim­mas­sa asemassa olevat naiset ja tytöt. Heillä ei ole varaa pimeästi mak­set­tuun sairaalakäyntiin.

Suomen ulko­mi­nis­te­rin tehtäviin kuuluu naisten ja tyttöjen oikeuk­sien edis­tä­mi­nen koko maa­il­mas­sa. Puolustaessaan “elämän pyhyyttä” Soini typistää koko abort­ti­ky­sy­myk­sen oman hen­ki­lö­koh­tai­sen moraa­lia­jat­te­lun­sa keskiöön ja samalla tyrmää kes­kus­te­lu­mah­dol­li­suu­den laa­jem­mas­ta yhteis­kun­nal­li­ses­ta yhden­ver­tai­suu­des­ta. Näin ollen, vastoin vir­ka­teh­tä­vi­ään, Suomen ulko­mi­nis­te­ri väheksyy kaikkein hei­koim­pien naisten ja tyttöjen ihmi­soi­keuk­sia. Heille ministeri Soini ei lähetä edes pusuterveisiä.

Nunnaksi pukeu­tu­nut mie­le­no­soit­ta­ja Buenos Airesissa, kuva Suvi Lensu. Timo Soini, kuva EU2017EE, CC BY 2.0

Kirjoittaja

Suvi Lensu on tohtorikoulutettava Edinburghin yliopistossa ja tutkijana ANTHUSIA-nimisessä antropologisessa tutkimusprojektissa. Hänen kiinnostuksen kohteisiin kuuluvat erityisesti sukupuolentutkimus Etelä-Amerikassa ja Itä-Afrikassa sekä siihen liittyvä seksuaali- ja identiteettipolitiikka.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Tehokas tapa hidastaa uusien koronavarianttien syntyä olisi lisätä rokotuskattavuutta koko maailmassa. Asiantuntijat ovatkin jo vuoden ajan rummuttaneet koronarokotteiden patenttien vapauttamisen puolesta, jotta rokotteiden hinta laskisi ja tuotanto kasvaisi. Patenttien purku edellyttäisi Maailman kauppajärjestön (WTO) päätöstä, jonka Euroopan komissio on yhdellä äänellään pysäyttänyt. Suomi ja muut pienet EU-maat voisivat halutessaan kerätä voimansa ajaakseen patenttien purkua.

Nykyisessä ”maahanmuuttokriittisessä” keskustelussa pyritään irrottautumaan rasismin käsitteestä nostamalla keskusteluun uskonto- ja kulttuurieroja “rodun” sijaan. Poliittinen oikeisto on kehittänyt uusrasistisen retoriikan, jossa turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat koetaan uhkaksi niin sanotulle kansalliselle yhtenäisyydelle. Ilmiöstä voidaan käyttää nimitystä ‘kulttuurifundamentalismi’, ja sen keskeisenä elementtinä näyttäytyy ksenofobia eli vieraan pelko.

Yksikielisyys ja kielten erottelu toisistaan ovat kouluissa vaikuttavan kielipolitiikan lähtökohtia. Kasvatustieteiden tohtori Tuuli From tutki etnografisessa väitöskirjassaan kysymyksiä kielipolitiikasta, tilasta ja vallasta kaksikielisissä kouluympäristöissä Suomessa ja Ruotsissa. Fromia kiinnostivat erityisesti koulujen toimintaa ohjaavan virallisen kielipolitiikan päämäärät ja miten ne heijastuvat koulujen arkisiin tiloihin.