Yhtenevää näkemystä huivin käytöstä ei ole edes arabiyhteisöissä

Mielipiteet siitä, tuleeko naisten peittää kasvonsa eivät vält­tä­mät­tä ole maa­koh­tai­sia. Lähi-idän ins­ti­tuu­tin tut­ki­ja­vie­rai­li­ja Liina Mustosen mukaan on enemmän kyse siitä, miten kukin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kokee asian. Joillekin huivi on kult­tuu­ri­nen asia, toisille uskon­nol­li­nen ja osalle osa perin­net­tä. Se voi olla osoitus myös poliit­ti­ses­ta näkö­kan­nas­ta.

Artikkeli julkaistu Kalevassa 1.7.2018.

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Pahimmat skenaariot koronaviruksen etenemisestä Indonesiassa eivät toistaiseksi ole toteutuneet. Toukokuun lopulla päättyi muslimien paastokuukausi ramadan, mikä tavallisesti tarkoittaa hyvin vilkasta, juhlien ja tapaamisten sävyttämää aikaa. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin toinen: sekä poliittiset että uskonnolliset johtajat pyytävät kansalaisia pysymään kotona.

Demokratian tilasta maailmassa puhutaan paljon. Aihe nousee tapetille erityisesti koronapandemian kaltaisten poikkeusolojen aikana. Suomessa monipuolueyhteistyötä ja demokratiaa arvostetaan ja sen oppeja viedään myös maailmalle. Mukana demokratiaa tukemassa on Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen, joka Työkentällä-haastattelussa kertoo urastaan järjestömaailmassa.